Saat parhaat ohjeet tilanteeseesi, kun vastaat ensin kysymyksiin Esikysymykset-sivulla.
Edunvalvonta ja edunvalvontavaltuutus
- Esikysymykset
- Tutustu eri vaiheisiin
- Varaudu tulevaan edunvalvontavaltuutuksella
- Edunvalvontavaltuutuksen valmistelu
- Edunvalvontavaltakirjan sisältö
- Edunvalvontavaltakirjan säilyttäminen ja vahvistaminen
- Edunvalvontavaltuutuksen peruminen tai muuttaminen
- Tilanteen tunnistaminen
- Näin otat valtuutuksen käyttöön
- Asioiden hoitaminen edunvalvontavaltuutuksella
- Edunvalvontavaltuutuksen päättyminen
- Läheisen tilanteen tunnistaminen
- Edunvalvonnan hakeminen
- Edunvalvonnan aikana
- Edunvalvonta päättyy tai edunvalvoja vaihtuu
- Milloin lapsi tarvitsee edunvalvojan?
- Lapsen edunvalvojan tehtävät
- Lapsen edunvalvonta päättyy
- Apua taloudellisten asioiden hoitoon
- Edunvalvojan hakeminen itselle
- Jos minulle määrätään edunvalvoja
- Edunvalvojan vaihtaminen tai edunvalvonnan lakkauttaminen
- Muistilista
Läheisen tilanteen tunnistaminen
Mitä tehdä, jos läheiseni ei pysty enää hoitamaan taloudellisia asioitaan?
Asioiden hoitamiseen toisen puolesta on olemassa erilaisia vaihtoehtoja. Pohdi, hoituvatko läheisesi asiat tällä hetkellä hyvin sinun tai muiden läheisten avulla, vai tarvitaanko niiden hoitamiseen apua.
Voit hoitaa asioita läheisesi puolesta esimerkiksi seuraavien keinojen avulla:
- valtakirjat pankki- tai viranomaisasioita varten
- Suomi.fi-valtuudet
- tilinkäyttöoikeudet pankkitilille
- edunvalvontavaltuutus.
Viimesijainen keino järjestää taloudellisten asioiden hoitaminen on edunvalvonta. Ennen edunvalvonnan hakemista kannattaa pohtia, voisiko läheisesi asiat saada hoidetuksi vielä muulla tavalla. Edunvalvojan saaminen edellyttää, että henkilön asioita ei voi muulla tavoin hoitaa.
Milloin tarvitaan edunvalvoja?
Edunvalvonta voi tulla kyseeseen, jos
- läheisesi ei pysty valvomaan etujaan tai hoitamaan taloudellisia asioitaan ja omaisuuttaan esimerkiksi vaikean sairauden tai vamman vuoksi
- jos läheisesi asiat eivät tule hoidetuksi millään muullakaan tavoin.
Esimerkiksi maksumuistutukset tai ulosottokirjeet voivat olla merkki siitä, että läheisesi tarvitsee apua.
Jos läheisesi asiat hoituvat asianmukaisesti muulla tavoin, ei edunvalvojaa tarvita. Muita tapoja ovat esimerkiksi valtakirja tai pankkitilin käyttöoikeuksista sopiminen.
Millaisia tilanteita edunvalvonta ei ratkaise?
Edunvalvoja voi vaikuttaa niihin asioihin, jotka edunvalvonnassa on hänelle määritelty. Edunvalvoja ei voi päättää esimerkiksi päämiehensä ihmissuhteista, testamentista tai asuinpaikasta.
Edunvalvonnasta on olemassa joitakin vääriä käsityksiä. Jos läheisesi esimerkiksi muuttaa hoivakotiin, se ei automaattisesti tarkoita sitä, että hän tarvitsisi edunvalvontaa. Myöskään tarve saada läheisen terveystietoja ei ole peruste edunvalvonnalle.
Edunvalvoja ei voi asioida täysi-ikäisen päämiehen puolesta OmaKanta-palvelussa. Jos haluat asioida läheisesi puolesta OmaKannassa, edunvalvojan hakemisen sijaan läheisesi on annettava sinulle valtuus Suomi.fi-valtuuksissa.
Millaista vertaistukea tai keskusteluapua on saatavilla?
Vertaistuki tai muu keskusteluapu on usein arvokas apu vaikeassa tilanteessa. Tukea läheisen pärjäämiseen liittyvissä asioissa löydät erilaisten yhdistysten kautta.
- Eläkkeensaajien keskusliiton yhdistykset piireittäinAvautuu uuteen ikkunaan.
- Kehitysvammaisten tukiliiton jäsenyhdistyksetAvautuu uuteen ikkunaan.
- Mielenterveysomaisten keskusliitto Finfamin jäsenyhdistyksetAvautuu uuteen ikkunaan.
- Muistiliiton vertaistukiAvautuu uuteen ikkunaan.
- Muistiliiton Muistineuvo-tukipuhelinAvautuu uuteen ikkunaan.
- Omaishoitajaliiton jäsenyhdistykset
Jos olet läheisesi omaishoitaja, löydät tietoa vertaistuesta myös Omaishoitajana läheiselle -oppaasta.