Edunvalvonta ja edunvalvontavaltuutus

Edunvalvoja voi olla yksityishenkilö eli yksityinen edunvalvoja tai täysin ulkopuolinen henkilö, eli niin sanottu yleinen edunvalvoja. Voit siis myös harkita, haluaisitko itse olla läheisesi edunvalvoja.

Yksityisenä edunvalvojana voi toimia henkilö, joka 

• on lain mukaan tehtävään sopiva
• ja on itse suostunut toimimaan tehtävässä. 

Edunvalvojaksi ei voida määrätä sellaista henkilöä, joka ei suostu ottamaan tehtävää vastaan.

Sopivuus arvioidaan tapauskohtaisesti. Arvioinnissa huomioidaan esimerkiksi henkilön taito sekä tehtävän laajuus. On tärkeää, että edunvalvoja tulee hyvin toimeen edunvalvottavan kanssa ja pystyy valvomaan tämän etua riippumattomasti ja puolueettomasti. Edunvalvojan on pystyttävä toimimaan päämiehensä edun mukaisesti muiden läheisten intresseistä tai mahdollisesta painostuksesta huolimatta.

Käytännössä yksityisenä edunvalvojana toimii usein läheinen ihminen. Edunvalvojan ei kuitenkaan tarvitse välttämättä olla esimerkiksi sukulainen.

Voit itse tehdä ilmoituksen edunvalvonnan tarpeessa olevasta läheisestäsi Digi- ja väestötietovirastolle. Kerro ilmoituksessa, miksi edunvalvojan määrääminen on välttämätöntä ja millaisia ongelmia läheiselläsi on asioiden hoidossa. Digi- ja väestötietovirasto hankkii tarvittaessa lääkärinlausunnon läheisesi terveydentilasta.

Myös läheisesi voi itse hakea edunvalvojaa itselleen Digi- ja väestötietovirastolta, jos hän niin haluaa. Tämä edellyttää, että hän ymmärtää, mitä edunvalvojan määrääminen hänen kannaltaan tarkoittaa. Jos läheisesi hakee itse edunvalvojan määräämistä, hänen täytyy hankkia hakemuksen liitteeksi lääkärinlausunto  omasta terveydentilastaan. 

Molemmissa tapauksissa edunvalvojaksi voi ehdottaa joko tiettyä henkilöä tai yleistä edunvalvojaa. Jos edunvalvojaksi ehdotetaan yksityishenkilöä, häneltä tarvitaan liitteeksi suostumus tehtävään.

Edunvalvojaa voi hakea myös käräjäoikeudelta vapaamuotoisella hakemuksella.

Kun olet tehnyt ilmoituksen edunvalvonnan tarpeessa olevasta läheisestäsi, Digi- ja väestötietovirasto selvittää tarvitseeko läheisesi edunvalvontaa. Virastosta otetaan yhteyttä läheiseesi ja kysytään hänen mielipidettään, jos se on mahdollista hänen vointinsa huomioon ottaen. Virasto voi kysyä mielipidettä myös läheisesi puolisolta, lapsilta tai aikaisemmin läheisesi asioita hoitaneelta ihmiseltä. Lisäksi virasto voi pyytää selvityksiä esimerkiksi ulosottoviranomaiselta, sosiaali- ja terveydenhuollolta, pankeilta tai Kelasta.

Jos Digi- ja väestötietovirasto toteaa, että läheisesi tarvitsee edunvalvontaa, virasto hakee edunvalvojan määräämistä käräjäoikeudelta.

Jos Digi- ja väestötietovirasto toteaa, että läheisesi ei tarvitse edunvalvontaa, virasto ei hae edunvalvojan määräämistä käräjäoikeudelta. Edunvalvojan saaminen voi silti olla vielä mahdollista:

• Voit tehdä vapaamuotoisen hakemuksen suoraan käräjäoikeudelle.
• Tilanteet voivat muuttua, ja edunvalvonta voi myöhemmin tulla ajankohtaiseksi. Tee tällöin uusi hakemus.

Ennen kuin edunvalvonta-asia on ratkaistu, voi olla tarpeen selvittää miten läheisen asioita pystyisi hoitamaan niin sanottujen kevyempien vaihtoehtojen avulla. 

Edunvalvontaa kevyempiä vaihtoehtoja järjestää asioiden hoito - Digi- ja väestötietovirasto

Selvitä myös, onko läheiselläsi maksamattomia laskuja. Jos on, ota yhteyttä laskuttajiin. Kerro laskuttajalle, että odotatte päätöstä edunvalvonnasta ja kysy voisiko laskun eräpäivää sen vuoksi siirtää.         

Jos läheisesi on valtuuttanut sinut hoitamaan asioitaan Suomi.fi-valtuuksilla, voit jatkaa asioiden hoitamista, kunnes edunvalvoja on määrätty. Jos läheisellesi myöhemmin määrätään edunvalvoja, osa hänen ennen sitä antamistaan Suomi.fi-valtuuksista voi katketa. Lue tarkemmin edunvalvonnassa olevan valtuuksista.