Läheisen kuolema

Lähiomaiset eivät yleensä tarvitse kuolintodistusta viranomaisten kanssa asioitaessa.

Kuolintodistusta saatetaan tarvita esimerkiksi, jos

• vainajalla oli henkivakuutus ja vakuutusyhtiö kysyy kuolinsyytä
• vainajan työnantaja hakee korvausta työntekijän ryhmähenkivakuutuksesta
• omaiset haluavat tarkempaa tietoa kuolinsyystä.

Kuolintodistusta ei tarvita esimerkiksi pankkiasioiden ja hautajaisjärjestelyn hoitamiseen.

Kuolintodistuksen laatii vainajaa hänen viimeisen sairautensa aikana hoitanut lääkäri tai kuolemansyyn selvityksen tehnyt lääkäri.

Jos poliisi määrää tehtäväksi oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen, kuolintodistuksen kirjoittaa oikeuslääkäri. Tällöin kuolintodistus toimitetaan poliisille, jolta vainajan omaiset voivat pyytää todistusjäljennöksen.

Lääkärin on laadittava kuolintodistus viipymättä, mutta viimeistään kolmen kuukauden kuluessa kuoleman toteamisesta.

Hautauslupa on lääkärin kirjoittama asiakirja. Hautauslupaa ei tarvita ennen hautajaisjärjestelyjen aloittamista, joten voit aloittaa hautajaisten suunnittelun heti saatuasi tiedon läheisesi kuolemasta. Hautaamisajankohta kannattaa kuitenkin sopia vasta, kun vainajalle on annettu hautauslupa.

Sairaala toimittaa hautausluvan joko omaisten ilmoittamalle hautaustoimistolle tai suoraan vainajan kotikunnan seurakuntatoimistoon

Jos vainajalle tehdään oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus, hautausluvan kirjoittaa oikeuslääkäri. Vaikka oikeuslääketieteellinen kuolemansyyn selvittäminen olisi vielä kesken, ei se estä hautajaisten valmistelua. Jos kuolemansyyn selvittäminen viivästyy esimerkiksi erikoistutkimuksen johdosta, on lääkärin annettava hautauslupa heti tehtyään ruumiiseen liittyvät tutkimukset.

Lääketieteellinen kuolemansyynselvitys tehdään, jos kuolema on johtunut sairaudesta ja vainaja on ollut viimeisen sairautensa aikana lääkärin hoidossa.

Kuolemansyynselvityksessä voidaan hyödyntää

• lääkärin aiemmin vainajalle tekemiä tutkimuksia
• vainajan terveystietoja
• ruumiinavausraporttia.

Lääkäri päättää lääketieteellisestä kuolemansyyn selvittämisestä.

Oikeuslääketieteellinen kuolemansyyn selvittäminen aloitetaan silloin, kun

• kuolema ei aiheutunut sairaudesta tai kun vainaja ei viimeisen sairautensa aikana ole ollut lääkärin hoidossa
• kuoleman on aiheuttanut tapaturma, itsemurha, rikos, myrkytys, ammattitauti tai hoitotoimenpide tai on syytä epäillä jotain niistä
• kuolema on muuten tapahtunut yllättävästi.

Poliisi päättää oikeuslääketieteellisestä kuolemansyyn selvittämisestä.

Ruumiinavaus saatetaan tehdä, jos viranomainen tarvitsee kuolemansyyn selvittämiseksi lisätutkimuksia.

Lääketieteelliseen kuolemansyyn selvittämiseen liittyvään ruumiinavaukseen tarvitaan vainajan omaisen tai läheisen suostumus. Myös lähiomainen voi pyytää ruumiinavauksen tekemistä.

Oikeuslääketieteelliseen kuolemansyyn selvittämiseen liittyvään ruumiinavaukseen poliisi antaa määräyksen, eikä omainen voi sitä kieltää.

Ruumiinavaus voidaan tehdä myös, jos vainaja ei ole ollut lääkärin hoidossa tai kuoleman syy on muuten epäselvä. Ruumiinavauksesta ei tule kuluja kuolinpesälle tai läheisille.

Kuolemansyynselvityksen lopullisten tulosten sekä asiakirjojen valmistuminen kestää yleensä useita kuukausia.