Läheisen kuolema

Kun ryhdyt hoitamaan vainajan asioita, tarvitset ensisijaisesti vainajan sukuselvityksen.

Tilaa sukuselvitys

• seurakunnasta, jos vainaja on kuulunut koko elämänsä evankelis-luterilaiseen tai ortodoksiseen seurakuntaan
• Digi- ja väestötietovirastosta (DVV), jos vainaja on kuulunut väestörekisteriin tai rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan.

Jos vainaja on kuulunut sekä seurakuntaan että muuhun rekisteriin, tilaa sukuselvitys molemmista paikoista.

Jos läheisesi on kuollut ulkomailla, saat neuvoja hautauksen, tuhkauksen ja kuljetuksen järjestelyihin Suomen edustustolta. Ilmoita kuolemasta Digi- ja väestötietovirastolle.Avautuu uuteen ikkunaan.

Selvitä, oliko vainajalla kotiutuksen korvaava vakuutus. Jos kotiutusta korvaavaa vakuutusta ei ole, kuolinpesä tai omaiset vastaavat kustannuksista.

Jos vainaja ei ollut Suomen kansalainen, ole yhteydessä vainajan kotimaan edustustoon, joka neuvoo esimerkiksi kuljetuksen, hautauksen ja tuhkauksen järjestelyissä. Ilmoita kuolemasta myös vainajan kotimaan viranomaisille.

Läheiset voivat järjestää hautajaiset itse tai ostaa palvelun kokonaan tai osittain hautaustoimistolta.

Vainajan katsomusta ja toivomuksia hautaamisessa, tuhkaamisessa ja tuhkan käsittelyssä tulee kunnioittaa mahdollisuuksien mukaan.

Siunaus- tai jäähyväistilaisuuden jälkeen voidaan järjestää muistotilaisuus. Sen kulkuun ei ole mitään virallista kaavaa ja sen järjestäminen on vapaaehtoista.

Jos toinen vanhempi kuolee, toinen on edelleen huoltaja eli lapsensa edunvalvoja.

Lapsen edunvalvojalle joudutaan hankkimaan sijainen edustamaan lasta, jos edunvalvojan ja lapsen edut ovat ristiriidassa keskenään. Sijaisen tehtävä päättyy sitten, kun hän on hoitanut hänelle määrätyt tehtävät.

Jos lapsen vanhempi, joka oli ainoa huoltaja, kuolee, sosiaalitoimi selvittää onko lapsen edun mukaista määrätä hänelle uusi huoltaja vai edunvalvoja.

Perinnönjaon yhteydessä lapsen edunvalvoja huolehtii lapsen omaisuudesta ja tekee tarvittaessa ilmoitukset Digi- ja väestötietovirastoon.

Posti saa tiedon vainajan kuolemasta suoraan Digi- ja väestötietovirastolta, joten ilmoitusta ei tarvitse sinne erikseen tehdä.

Jos kuitenkin on tiedossa, että vainajalle on tulossa postia, kannattaa ne ohjata jonkun läheisen postilaatikkoon. Tee muuttoilmoitus Postin sähköisessä muuttoilmoituspalvelussaAvautuu uuteen ikkunaan., puhelimitse tai palvelupisteistä saatavalla lomakkeella.

Kuolinpesän osoitetietojen muuttaminen on tehtävä kirjallisesti myös VerohallinnolleAvautuu uuteen ikkunaan.. Kaikkien kuolinpesän osakkaiden täytyy hyväksyä muutos.

Ilmoita kuolemasta tarvittaessa seuraaville tahoille:

• työnantaja tai oppilaitos
• koulu tai päivähoito
• taloyhtiön isännöitsijä
• vuokranantaja
• puhelin- ja tietoliikenneyritykset
• sähkölaitos
• posti, jos siirrät postit kuolinpesän osoitteeseen
• lehtitalot
• yhdistykset, joissa vainaja oli jäsenenä
• vainajan käyttämät sosiaalisen median palvelut
• muut yritykset, joissa vainajalla oli asiakassuhde.

Esimerkiksi seuraavat tahot saavat tiedon kuolemasta automaattisesti väestötietojärjestelmästä, mutta näihin tahoihin voi olla myös itse yhteydessä:

• eri viranomaiset
• kunnat ja hyvinvointialueet
• pankit
• vakuutus- ja työeläkelaitokset
• seurakunnat.

Kun kaipaat nopeasti keskusteluapua kriisin keskellä, saat apua esimerkiksi oman hyvinvointialueesi sosiaali- tai kriisipäivystyksestä. Lisäksi joillakin paikkakunnilla on kriisikeskuksiaAvautuu uuteen ikkunaan..

Monet kokevat vertaistuen ja asiantuntija-avun helpottavaksi surun hetkellä. Vertaistukea tarjoavat eri yhdistykset ja järjestöt. Tukea järjestetään ryhmissä, tukihenkilötoimintana, puhelimitse ja verkon kautta.

Läheisen ihmisen kuolema järkyttää lapsen turvallisuudentunnetta. Kerro kuolemasta lapselle totuudenmukaisesti, mutta ota huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa.

Lapsille ja nuorille on tarjolla muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten apua menetyksen käsittelyyn.

Perhe-eläkkeitä ovat leskeneläke ja lapseneläke ja niitä maksavat työeläkelaitoksetAvautuu uuteen ikkunaan. ja KelaAvautuu uuteen ikkunaan..

Voit olla oikeutettu leskeneläkkeeseen, jos olit edesmenneen puolisosi kanssa

• avioliitossa
• rekisteröidyssä parisuhteessa
• avoliitossa.

Lapseneläkettä voivat saada

• työeläkelaitokselta alle 20-vuotiaat
• Kelasta alle 18-vuotiaat sekä 18–20-vuotiaat opiskelijat.

Jos vainajalle ei ollut kertynyt työeläkettä, perhe-eläkettä maksaa ainoastaan Kela.

Selvitä oikeutesi leskeneläkkeeseen työeläkelaitokselta ja Kelasta.

Vainajalle tulleet laskut maksetaan lähtökohtaisesti hänen pankkitililtään. Ennen perunkirjoitusta vainajan tililtä voi maksaa hautajaisiin, pesänselvitykseen sekä vainajan elinaikaan kohdistuvia laskuja. Säilytä laskut tai kopiot niistä perunkirjoitusta varten.

Järjestä perunkirjoitus kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Perunkirjoitus pitää järjestää, jos henkilö asui kuolinhetkellään vakinaisesti Suomessa.

Perunkirjoituksessa käydään läpi vainajan varat, velat, perilliset ja testamentin saajat. Perunkirjoitukseen voi tarvittaessa hankkia apua asiantuntijalta, esimerkiksi asianajotoimistosta tai pankista. Perunkirjoituksessa tehdään perukirja, joka pitää toimittaa Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoitustilaisuudesta.

Saamasi perinnön määrä vaikuttaa siihen, tuleeko sinulle maksettavaksi perintöveroa. Odota Verohallinnolta tulevaa perintöveropäätöstä ja maksa perintövero Verohallinnolta saamiesi ohjeiden mukaan.

Osituksessa puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus lasketaan yhteen ja jaetaan kahtia puolisoiden kesken. Näin saadaan selville, mikä omaisuus kuuluu leskelle ja mikä kuolinpesään. Ositus pitää tehdä ennen perinnönjakoa.

Vainajan omaisuus siirtyy uudelle omistajalle joko perintöoikeuden tai testamentin perusteella.

Perinnön voi jakaa, kun perunkirjoitus on tehty ja kuolinpesän velat on maksettu. Perintöä ei ole pakko jakaa, ellei kukaan osakkaista sitä vaadi.

Jokainen rintaperillinen saa yhtä suuren osuuden kaikesta pesän varallisuudesta, jollei testamentti toisin määrää. Perintö jaetaan kuolinpesän osakkaiden välisellä sopimuksella eli perinnönjakokirjalla.

Kuolinpesän olemassaolo lakkaa, kun perintö on kokonaan jaettu perillisten kesken ja jakoa koskeva jakokirja tai perinnönjakosopimus on toimitettu Verohallinnolle.

Kuolinpesä saa esitäytetyn veroilmoituksen vielä siltä vuodelta, jolloin perintö on jaettu. Sen jälkeen osakkaat ilmoittavat saamansa tulot ja varat veroilmoituksessaan, ja kuolinpesän verotus päättyy.