Rikoksen oikeuskäsittely

Rikosilmoituksen saatuaan poliisi aloittaa esitutkinnan, jossa se kuulee epäillyn rikoksen uhria ja kuulustelee epäiltyjä, mahdollisia silminnäkijöitä ja muita asianosaisia. Poliisi voi aloittaa esitutkinnan myös ilman rikosilmoitusta, jos se on muuten saanut tiedon, jonka perusteella on syytä epäillä rikosta.

Jos sinulla on kuulo- tai puhevamma ja sinut kutsutaan kuulusteluun, poliisin on tarvittaessa huolehdittava sinulle tulkki.

Jos poliisi esitutkinnassa toteaa, ettei rikosta ole tapahtunut, asia raukeaa. Muussa tapauksessa poliisi siirtää asian esitutkinnan jälkeen syyttäjälle. Syyttäjä voi nostaa syytteen, jolloin asia käsitellään käräjäoikeudessa. Syyttäjä voi myös päättää olla nostamatta syytettä esimerkiksi silloin, jos rikoksesta ei ole näyttöä tai jos teko on vähäinen.

Tavallisesti rikoksen uhrin on ilmoitettava vaativansa tekijälle rangaistusta, jotta rikosprosessi etenee. Pahoinpitelyt ja seksuaalirikokset ovat kuitenkin niin sanottuja virallisen syytteen alaisia rikoksia. Jos olet joutunut pahoinpitelyn tai raiskauksen uhriksi, sinun ei ole välttämätöntä vaatia tekijälle rangaistusta, sillä syyttäjä tekee sen puolestasi.

Tuomioistuimen tuomio voi olla sakkoja tai vankeutta. Rikoksen uhri voi olla oikeutettu vahingonkorvauksiin.

Suomessa on yleinen todistamisvelvollisuus: jokainen, joka tietää asiasta jotain ja saa kutsun todistajaksi, on velvollinen saapumaan istuntoon ja kertomaan kaiken asiasta tietämänsä.

Todistajan on vastattava kysymyksiin ja puhuttava kaikessa totta. Jos todistajan havaitaan valehdelleen tai salanneen jotakin, hän voi joutua syytteeseen perättömästä lausumasta.

Itseään vastaan ei tarvitse todistaa. Sinulla on myös oikeus olla todistamatta, jos rikoksesta syytetty on lähiomaisesi eli nykyinen tai entinen puolisosi, seurustelukumppanisi, lapsesi, vanhempasi, sisaruksesi tai näistä jonkun puoliso. Sinun on silti saavuttava paikalle oikeudenistuntoon, jos olet saanut sinne kutsun. Istunnossa tuomari voi vapauttaa sinut todistamisvelvollisuudesta.

Todistajana sinun ei tarvitse paljastaa seikkoja, jotka saattaisivat johtaa syytteen nostamiseen sinua tai lähiomaistasi vastaan. Jos tällainen tilanne tulee, sinun on todistajana selkeästi kerrottava, että et tästä syystä voi vastata kysymykseen.

Liike- tai ammattisalaisuutta ei tarvitse paljastaa, ellei oikeus siihen erikseen velvoita.

Jos sinulla on kuulo- tai puhevamma ja sinut kutsutaan todistamaan, tuomioistuimen on tarvittaessa huolehdittava sinulle tulkki.