Toisen henkilön puolesta asiointi
Monet viranomaiset ja muut organisaatiot hyödyntävät Suomi.fi-valtuuksia. Kukin organisaatio määrittelee itse, voiko palvelussa asioida toisen henkilön puolesta ja ketkä voivat asioida. Kun kirjaudut palveluun (esimerkiksi Kelan OmaKanta), oikeutesi asioida toisen puolesta tarkistetaan Suomi.fi-valtuuksien avulla väestötietojärjestelmästä ja valtuusrekisteristä.
Alaikäisen lapsen väestötietojärjestelmään merkityt huoltajat voivat yleensä asioida lapsen puolesta ilman erikseen annettua valtuutta.
Jos lapsen huoltaja ei voi asioida lapsen puolesta:
- Hän voi tarkastaa Digi- ja väestötietoviraston Henkilötiedot-palvelusta, onko hänet merkitty lapsen huoltajaksi.
- Jos hänet on merkitty lapsen huoltajaksi, Digi- ja väestötietovirastosta voi kysyä, onko lapselle määrätty joku muu edunvalvoja tai onko lapsen huollosta tehty huollonjakosopimus (yhteishuoltajuus) tai -määräys.
Tietoa lapsen huostaanotosta tai tietoa huollettavan lapsen tai lapsen muiden huoltajien turvakiellosta ei luovuteta, koska kyseiset tiedot luokitellaan arkaluonteiseksi tiedoksi.
Asiointipalveluissa voi olla erilaisia ehtoja
Asiointipalvelusta vastaava viranomainen on voinut asettaa myös ehtoja asiointiin alaikäisen puolesta. Jos ehtoja on käytössä ja yksikin niistä toteutuu, et voi asioida lapsesi puolesta.
Tällaisia ehtoja voivat olla:
- Alaikäisen puolesta voi asioida vain väestötietojärjestelmään merkitty lapsen laillinen huoltaja.
- Jos huoltajuudesta on olemassa joko huollonjakosopimus tai huollonjakomääräys, riippuu sopimuksen tai määräyksen sisällöstä, voiko huoltaja asioida lapsen puolesta. Huollonjako voidaan olla sovittu usealla eri tavalla. Lapsen puolesta voi asioida puolesta, jos sopimus koskee vain asumisjärjestelyitä tai lapselle on merkitty väestötietojärjestelmään vain yksi huoltaja. Lapsen puolesta ei voi asioida, jos sopimuksessa tai määräyksessä otetaan kantaa joihinkin muihinkin kuin pelkästään lapsen asumiseen liittyviin asioihin. Tämä johtuu siitä, että nämä erityisehdot ovat kirjoitettu rekisterissä vapaaseen tekstikenttään, jonka sisältö ei vielä välity Suomi.fi-valtuuksille.
- Lapsen vanhemmalla ei ole oikeutta asioida hänen puolestaan, jos lapsi on otettu huostaan.
- Jos lapsella on turvakielto, kukaan huoltajista ei pysty asioimaan lapsen puolesta.
- Jos kaikilla hänen huoltajistaan on turvakielto, kukaan huoltaja ei voi asioida lapsen puolesta. Jos vain yhdellä huoltajalla on turvakielto, lapsen puolesta voi asioida se huoltaja, jolla itsellään on turvakielto. Näillä ehdoilla suojataan turvakiellon alaisia tietoja.
Lapsen ikä voi myös rajoittaa asiointia. Asiointipalvelu on voinut esimerkiksi asettaa ehdon, että yli 10-vuotiaan henkilön puolesta ei voi asioida. Ikärajan päättää aina asiointipalvelun tarjoaja (esim. Kela).
Suomi.fi-valtuuksissa tai virkailijavaltuuttamispalvelun avulla annetulla valtuudella voivat asioida:
- Täysi-ikäinen henkilö voi hoitaa toisen henkilön puolesta valtuudessa määriteltyjä asioita.
- Jos asiointipalvelussa huolettavan puolesta asiointiin vaaditaan kaikkien huoltajien suostumus, joku alaikäisen huoltajista voi hoitaa alaikäisen asioita yksin, jos kaikki huoltajat ovat yhdessä antaneet hänelle valtuuden hoitaa huollettavan asioita. Lapsen turvakieltoa ei voi kuitenkaan ohittaa erillisellä valtuudella.
Valtuutetun tulee tunnistautua palveluun henkilökohtaisilla suomalaisilla tunnistusvälineillä.
Suomi.fi-valtuuksissa voi valtuuttaa täysi-ikäinen henkilö, jolla on suomalainen henkilötunnus ja joka voi tunnistautua palveluun suomalaisilla tunnistusvälineillä.
Jos valtuuttaja ei voi itse valtuuttaa Suomi.fi-valtuuksissa, virkailijavaltuuttamispalvelussa voi hakea valtuuden rekisteröintiä tai mitätöintiä sekä hyväksyä valtuuspyynnön.
Hakemuksella voi valtuuttaa
- henkilö, jolla ei ole henkilökohtaisia tunnistusvälineitä sähköisiin palveluihin
- henkilö, joka ei voi tai osaa käyttää sähköisiä palveluja.
Lisäksi kaikki alaikäisen lapsen huoltajat voivat yhdessä valtuuttaa yhden huoltajista tai jonkun muun henkilön asioimaan yksin lapsen puolesta. Tällöin alaikäinen huollettava merkitään valtuuttajaksi ja kaikki huoltajat allekirjoittavat valtuushakemuksen.
Edunvalvonnassa oleva henkilö ei voi vielä lainkaan valtuuttaa toista henkilöä asioimaan puolestaan. Myöskään edunvalvoja ei voi valtuuttaa hänen puolestaan.
Kuolinpesä, jolla ei ole Y-tunnusta, ei voi vielä valtuuttaa ketään hoitamaan asioita kuolinpesän puolesta. Jos kuolinpesällä on Y-tunnus, valtuuttaminen on mahdollista virkailijavaltuuttamispalvelun avulla.
Asiointiin toisen henkilön puolesta ei aina ole oikeutta tai sitä ei voida luotettavasti päätellä rekisteritiedoista. Tietosuojasyistä annetaan ainoastaan tieto, onko asiointi mahdollista vai ei.
Toisen henkilön puolesta ei voi asioida Suomi.fi-valtuuksia hyödyntävässä palvelussa seuraavissa tilanteissa:
- Valtuutettu on edunvalvonnan alainen.
- Edunvalvoja ei voi asioida edunvalvonnassa olevan puolesta, koska Suomi.fi-valtuudet ei vielä saa tietoja edunvalvontarekisteristä. Edunvalvottavan puolesta asiointiin liittyen tulee olla yhteydessä suoraan asiointipalvelusta vastaavaa organisaatioon.
- Valtuuden antanut täysi-ikäinen henkilö määrätään edunvalvontaan. Tässä tapauksessa hänen antamansa valtuus ei ole enää voimassa eikä hän voi enää valtuuttaa toisia henkilöitä.