Monet viranomaiset ja muut organisaatiot hyödyntävät Suomi.fi-valtuuksia toisen henkilön puolesta asioinnissa. Kukin organisaatio määrittelee itse, voiko palvelussa asioida toisen henkilön puolesta. Tarkemman tiedon toisen puolesta asioimisesta saat tarvitsemasi asiointipalvelun (esimerkiksi Kelan OmaKanta tai Verohallinnon OmaVero) omista ohjeista tai asiakaspalvelusta.
Kun kirjaudut asiointipalveluun ja haluat asioida toisen puolesta, oikeutesi tarkistetaan Suomi.fi-valtuuksien avulla väestötietojärjestelmästä ja valtuusrekisteristä.
Asiointiin toisen henkilön puolesta ei aina ole oikeutta tai sitä ei voida luotettavasti päätellä rekisteritiedoista. Tietosuojasyistä asiointipalvelulle annetaan ainoastaan tieto, onko asiointi mahdollista vai ei. Asiointipalvelu on myös saattanut asettaa erilaisia ehtoja, jotka voivat rajoittaa toisen puolesta asiointia.
Toisen puolesta asioivan henkilön tulee tunnistautua palveluun asiointipalveluun henkilökohtaisilla suomalaisilla tunnistusvälineillä.
Täysi-ikäinen henkilö, jolla ei ole edunvalvojaa, päättää itse, haluaako hän jonkun muun hoitavan asioitaan. Jos palvelu on mahdollistanut puolesta asioimisen valtuudella, voit antaa tarvittavat valtuudet Suomi.fi-valtuuksissa. Löydät ohjeet Anna asiointivaltuus henkilönä -sivulta.
Huomaa, että toisen henkilön puolesta ei voi asioida Suomi.fi-valtuuksia hyödyntävässä palvelussa seuraavissa tilanteissa:
Valtuuden antanut henkilö määrätään edunvalvontaan. Tässä tapauksessa hänen aiemmin antamansa valtuudet mitätöidään eikä hän voi enää valtuuttaa toisia henkilöitä.
Valtuutettu määrätään edunvalvontaan. Tässä tapauksessa hänelle annetut valtuudet mitätöidään eikä hän voi enää toimia valtuutettuna.
Alaikäisen lapsen huoltajat voivat yleensä asioida lapsen puolesta kaikissa asioissa ilman erillistä valtuutta. Huoltajien tulee olla merkittynä väestötietojärjestelmään.
Jos huoltajuudesta on olemassa joko huollonjakosopimus tai huollonjakomääräys, riippuu sopimuksen tai määräyksen sisällöstä, voiko huoltaja asioida lapsen puolesta.
Huoltajalla on aina oikeus katsella lapsen tietoja huollonjakosopimuksen rajoitteista huolimatta, jos asiointipalvelu ei ole estänyt tietojen katselua esimerkiksi turvakiellon vuoksi.
Joissakin asiointipalveluissa lapsen puolesta asiointi ei ole mahdollista, jos huoltajuudesta on huollonjakosopimus tai -määräys tai se koskee myös muita asioita kuin asumisjärjestelyitä.
Kun huollonjakosopimus tai -määräys on tehty hyödyntäen syksyllä 2020 käyttöön tulleita tehtävien jaon luokituksia, lapsen puolesta asiointi voi olla mahdollista tehtävien jaon mukaisesti myös silloin, kun jako koskee seuraavia asioita: sosiaalipalvelut, terveyspalvelut, varhaiskasvatus, opetus ja koulutus tai uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyys. Huollonjakosopimuksessa tai -määräykseen merkitty tiedonsaantioikeus voi mahdollistaa lapsen tietojen katselun myös muille kuin huoltajille.
Tarkista asiointipalvelusta, miten huollonjakosopimus tai -määräys vaikuttaa lapsen puolesta asiointiin tai tietojen katseluun.
Asiointipalvelu on voinut myös asettaa seuraavia ehtoja alaikäisen puolesta asiointiin:
Esimerkiksi yli 10-vuotiaan henkilön puolesta ei voi asioida. Ikärajan päättää aina asiointipalvelun tarjoaja (esim. Kela).
Lapsen vanhemmalla ei ole oikeutta asioida hänen puolestaan, jos lapsi on otettu huostaan.
Jos lapsella on turvakielto, kukaan huoltajista ei pysty asioimaan lapsen puolesta. Tällä ehdolla suojataan lapsen turvakiellon alaisia tietoja.
Jos kaikilla lapsen huoltajista on turvakielto, kukaan huoltaja ei voi asioida lapsen puolesta. Jos vain yhdellä huoltajalla on turvakielto, lapsen puolesta voi asioida se huoltaja, jolla itsellään on turvakielto. Näillä ehdoilla suojataan huoltajan turvakiellon alaisia tietoja.
Alaikäisen puolesta voi asioida vain Suomi.fi-valtuuksissa annetulla valtuudella, jonka kaikki huoltajat ovat vahvistaneet.
Tietoa lapsen huostaanotosta tai tietoa huollettavan lapsen tai lapsen muiden huoltajien turvakiellosta ei luovuteta asiointipalvelulle, koska kyseiset tiedot luokitellaan arkaluonteiseksi tiedoksi.
Jos huoltaja ei voi asioida lapsen puolesta, ensimmäiseksi kannattaa tarkistaa asiointipalvelusta vastaavasta organisaatiosta, voiko yksi huoltaja asioida lapsen puolesta ja onko asiointia rajoitettu jollakin tavalla.
Jos asiointi on mahdollista, mutta et näe lapsen tietoja:
Kysy Digi- ja väestötietovirastosta, onko lapsen huollosta tehty huollonjakosopimus (yhteishuoltajuus) tai -määräys, milloin se on tehty ja millainen tehtävien jako siihen on kirjattu, tai onko lapselle määrätty joku muu edunvalvoja. Asiakaspalvelu henkilöasiakkaille - dvv.fiAvautuu uuteen ikkunaan.
Alaikäisen puolesta asiointi valtuudella
Jos asiointipalvelu on mahdollistanut alaikäisen puolesta asioimisen Suomi.fi-valtuuksissa annetulla valtuudella, kaikki huoltajat voivat yhdessä valtuuttaa esimerkiksi
yhden huoltajista tai lähisukulaisen hoitamaan sellaisia alaikäisen asioita, joihin vaaditaan kaikkien huoltajien suostumus
jonkun huoltajista hoitamaan alaikäisen asioita esimerkiksi huollonjakosopimuksen mukaisista rajoitteista tai huoltajien turvakiellosta huolimatta
lähisukulaisen katselemaan alaikäisen tietoja niissä asiointipalveluissa, joissa se on mahdollista.
Huomaa, että
jos asiointiin vaaditaan kaikkien huoltajien suostumus, myös yksinhuoltajan tulee antaa itselleen valtuus lapsen puolesta asiointiin
asiointipalvelu on lisäksi saattanut rajoittaa, että valtuudella voi asioida vain virallinen huoltaja
asiointipalvelu on lisäksi saattanut asettaa ikärajan alaikäiselle, jonka puolesta voi asioida valtuudella.
Edunvalvoja ei voi vielä asioida edunvalvonnassa olevan henkilön puolesta Suomi.fi-valtuuksien avulla, koska Suomi.fi-valtuudet ei saa taustarekistereistä tarvitsemaansa tietoa edunvalvonnan sisällöstä ja laajuudesta. Jos haluat asioida edunvalvonnassa olevan puolesta, kysy tarvitsemastasi asiointipalvelusta, miten se on mahdollista.
Kuolinpesä, jolla ei ole Y-tunnusta, ei voi toistaiseksi valtuuttaa ketään hoitamaan asioita kuolinpesän puolesta. Tiedustele asiointipalvelusta vastaavasta organisaatiosta, miten joku osakkaista voi yksin hoitaa kuolinpesän asioita.
Jos kuolinpesällä on Y-tunnus, osakkaat voivat virkailijavaltuuttamispalvelun avulla valtuuttaa valitsemansa henkilön, yrityksen tai yhteisön (esim. tilitoimiston) hoitamaan kuolinpesän asioita. Siirry hakemuksella valtuuttamiseenAvautuu uuteen ikkunaan.