Toisen henkilön puolesta asiointi

Voit asioida toisen henkilön puolesta, jos palvelussa on mahdollista asioida toisen puolesta ja sinulla on rekisteritietoihin perustuva oikeus tai sinulle on annettu valtuus asioida hänen puolestaan.

Kun palvelu hyödyntää Suomi.fi-valtuuksia, toisen henkilön puolesta voivat asioida

• alaikäisen lapsen huoltajat, jotka hoitavat asioita lapsen puolesta
• täysi-ikäiset henkilöt, joille on annettu Suomi.fi-valtuuksissa valtuus asioida kyseisissä asioissa.

Jotta voisit asioida toisen henkilön puolesta, täytyy teidän molempien olla elossa ja molemmilla tulee olla voimassa oleva henkilötunnus. Nämä tiedot tarkistetaan väestötietojärjestelmästä, kun kirjaudut asiointipalveluun (esimerkiksi Kelan OmaKanta). 

Asiointiin toisen henkilön puolesta ei aina ole oikeutta tai sitä ei voida luotettavasti päätellä perusrekistereistä. Kaikissa palveluissa on erikseen määritelty, missä tapauksissa palvelussa voi asioida toisen puolesta. 

Tietosuojasyistä sinulle ei voida kertoa tarkkaa tietoa siitä, miksi et voi asioida toisen henkilön puolesta kyseisessä palvelussa. Saat ainoastaan tiedon, onko toisen puolesta asiointi mahdollista vai ei.

Huomioi, että et voi asioida missään asiointipalvelussa toisen henkilön puolesta,

• jos olet itse edunvalvonnan alainen. Myöskään edunvalvojasi ei voi vielä asioida puolestasi, koska Suomi.fi-valtuudet ei saa tietoja edunvalvontarekisteristä.
• jos sinulle valtuuden antaneelle täysi-ikäiselle henkilölle määrätään edunvalvoja. Tässä tapauksessa hänen antamansa valtuus ei ole enää voimassa, koska edunvalvonnan alainen henkilö ei voi valtuuttaa toisia henkilöitä.

Alaikäisen lapsen puolesta voi yleensä asioida hänen huoltajansa. Jos olet lapsen huoltaja etkä voi asioida lapsen puolesta:

• Tarkista Väestörekisterikeskuksen Omien tietojen tarkastus -palvelusta, onko sinut merkitty väestötietojärjestelmään lapsen huoltajaksi.
• Jos sinut on merkitty lapsen huoltajaksi, kysy maistraatista, onko lapselle määrätty joku muu edunvalvoja tai onko lapsen huollosta tehty huollonjakosopimus tai -määräys.

Tietoa lapsen huostaanotosta tai tietoa huollettavan lapsen tai lapsen muiden huoltajien turvakiellosta ei luovuteta, koska kyseiset tiedot luokitellaan arkaluonteiseksi tiedoksi.

Asiointipalveluissa voi olla erilaisia ehtoja

Asiointipalvelusta vastaava viranomainen on voinut asettaa myös ehtoja asiointiin alaikäisen puolesta. Jos ehtoja on käytössä ja yksikin niistä toteutuu, et voi asioida lapsesi puolesta.

Tällaisia ehtoja voivat olla:

• Sinun tulee olla laillinen huoltaja alaikäiselle, jonka puolesta haluat asioida. Jos sinua ei ole merkitty väestötietojärjestelmään lapsen huoltajaksi, et voi asioida hänen puolestaan. 
• Jos huoltajuudesta on olemassa joko huollonjakosopimus tai huollonjakomääräys, riippuu sopimuksen tai määräyksen sisällöstä, pystytkö asioimaan lapsesi puolesta. Huollonjako voidaan olla sovittu usealla eri tavalla. Voit asioida lapsesi puolesta, jos sopimus koskee vain asumisjärjestelyitä tai lapselle on merkitty väestötietojärjestelmään vain yksi huoltaja. Et voi asioida lapsesi puolesta, jos lapsen huollosta on sopimus tai määräys, jossa otetaan kantaa joihinkin muihinkin kuin pelkästään lapsen asumiseen liittyviin asioihin. Tämä johtuu siitä, että nämä erityisehdot ovat kirjoitettu rekisterissä vapaaseen tekstikenttään, jonka sisältö ei vielä välity Suomi.fi-valtuuksille. 
• Lapsen vanhemmalla ei ole oikeutta asioida hänen puolestaan, jos lapsi on otettu huostaan.
• Jos lapsella tai molemmilla hänen huoltajistaan on turvakielto, et voi asioida lapsen puolesta. Jos vain toisella huoltajalla on turvakielto, lapsen puolesta voi asioida se huoltaja, jolla itsellään on turvakielto. Jos lapsella on turvakielto, ei kumpikaan vanhemmista pysty asioimaan lapsen puolesta. Näillä ehdoilla suojataan turvakiellon alaisia tietoja.

Lapsen ikä voi myös rajoittaa asiointia. Asiointipalvelu on voinut esimerkiksi asettaa ehdon, että yli 10-vuotiaan henkilön puolesta ei voi asioida. Ikärajan päättää aina asiointipalvelun tarjoaja (esim. Kela).