Tee sopimukset työntekijän kanssa

Jos olet työeläkejärjestelmän mukainen suurtyönantaja ja olet palkkaamassa työvoimapalveluissa työhakijana olevan osatyökykyisen henkilön, kysy, onko hänellä työvoimaviranomaisten todistus osatyökykyisyydestä. Jos ei, kehota häntä pyytämään sellainen ennen työsopimuksen allekirjoittamista.

Jos työntekijä joutuu jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle 5 ensimmäisen työvuoden aikana ja esität todistuksen työeläkeyhtiöllesi, osatyökykyisen työkyvyttömyyseläke ei vaikuta työeläkemaksuluokkaan.

Työeläkejärjestelmässä suurtyönantajalla tarkoitetaan työnantajaa, joka maksaa vuodessa palkkoja yli tietyn rajan (2 455 500 euroa vuonna 2026).

Vuokratyössä työsuhde on vuokrausyrityksen ja työntekijän välillä, joten sinun ei tarvitse tehdä työntekijän kanssa työsopimusta. Sen sijaan teet sopimuksen henkilöstövuokrausyrityksen kanssa työntekijän vuokraamisesta. Sopimuksessa määritellään muun muassa vuokratyöntekijän työtehtävät ja yrityksesi maksaman korvauksen suuruus.

Oppisopimuskoulutuksessa yrityksesi tekee

• oppisopimuksen opiskelijan ja koulutuksen järjestäjän kanssa
• määräaikaisen työsopimuksen opiskelijan kanssa koulutuksen keston ajaksi
• sopimuksen koulutuskorvauksen maksamisesta koulutuksen järjestäjän kanssa, jos koulutuksesta aiheutuu kuluja työnantajalle.

Muista, että jos haet työvoimapalveluista palkkatukea, oppisopimus tai työsuhde ei voi alkaa ennen tukipäätöksen tekoa.

Kun sinulle sopiva opiskelija löytyy, tee

• palkattomasta harjoittelusta oppilaitoksen kanssa harjoittelusopimus
• työssäoppimisesta sopimus työvoimakoulutuksen järjestäjän ja koulutettavan kanssa.

Kun palkkaat työntekijän, teet hänen kanssaan työsopimuksen, jossa sovitte työn tekemisestä, työstä maksettavasta palkasta sekä muista työsuhteen eduista ja ehdoista. Voit sopia työsopimuksessa myös koeajasta, jonka aikana on mahdollista varmistaa työntekijän sopivuus työtehtäviin.

Työsopimus kannattaa aina tehdä kirjallisesti ja allekirjoittaa ennen työn alkamista, vaikka suullinen ja sähköinen sopimuskin ovat mahdollisia. Näin myöhemmin on mahdollista todistaa, mitä työnantajan ja -tekijän välillä on sovittu. Tee työsopimus kahtena kappaleena: toinen yrityksellesi ja toinen työntekijälle.

Työsopimus on mahdollista tehdä vapaamuotoisesti. Kun käytät valmista mallia, muistat varmasti huomioida kaikki tarvittavat asiat.

Lisätietoa työsopimuksen tekemisestä ja työsopimuspohjan löydät Tyosuojelu.fi-verkkopalvelusta.Ävvan ođđ ikkna.

Voit tarkistaa työsopimuslaistaÄvvan ođđ ikkna. työsuhteen keskeiset ehdot, jotta kaikki tarpeellinen tulee sovittua työsopimuksessa.

Apua työsopimuksen tekemisen saat työsuojeluviranomaisten neuvontapalvelusta tai yrittäjäjärjestöstä, jos olet sellaisen jäsen.

Työsopimuksessa voidaan sopia myös vaihtelevasta työajasta, jos työvoimatarve ei ole kiinteä.

Vaihtelevalla työajalla tarkoitetaan työaikajärjestelyä, jossa työntekijän työaika määrättynä ajanjaksona vaihtelee työsopimuksen mukaisen vähimmäismäärän ja enimmäismäärän välillä tai työaikajärjestelyä, jossa työntekijä sitoutuu tekemään työnantajalle työtä erikseen kutsuttaessa.

Voit tehdä toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen myös alaikäisen kanssa, jos hän on täyttänyt 15 vuotta ja suorittanut perusopetuksen oppimäärän.

Muita alaikäisen työsopimuksen tekemisessä huomioitavia asioita:

• 15 vuotta täyttänyt nuori saa itse tehdä sekä irtisanoa ja purkaa työsopimuksensa.
• Alle 15-vuotiaan puolesta työsopimuksen voi tehdä huoltaja tai huoltajan antamalla luvalla nuori henkilö itse.
• Huoltajalla on oikeus purkaa nuoren työntekijän työsopimus, jos purkaminen on tarpeellista nuoren kasvatuksen, kehityksen tai terveyden takia.
• Työnantajan on esitettävä nuorelle työntekijälle tämän tai työntekijän huoltajan pyynnöstä kirjallinen selvitys työsopimuksen ehdoista ennen sopimuksen tekemistä, jollei sopimusta tehdä kirjallisesti.

Lue lisää nuoren työntekijän työsopimukseen liittyvistä asioista Työsuojeluhallinnon verkkosivuilta.Ävvan ođđ ikkna.

Huomioi myös, että nuoren työntekijän oikeudet ja velvollisuudet työsuhteessa määräytyvät osin eri tavalla kuin täysi-ikäisen työntekijän kohdalla.

Anna työntekijällesi kirjallinen selvitys työsuhteen ehdoista, jos teet työsopimuksen suullisesti ja työntekijä työskentelee vähintään kolme tuntia viikossa neljän peräkkäisen viikon pituisen ajanjakson aikana. Selvitys on annettava myös, jos työsopimuksen vähimmäisvaatimukset eivät ilmene kirjallisesta työsopimuksesta.

Kirjallinen selvitys pitää antaa niin pian kuin mahdollista. Voit antaa selvityksen yhdellä tai useammalla asiakirjalla tai viittaamalla työsuhteessa sovellettavaan lakiin tai työehtosopimukseen.

Jos työntekijäsi on yrityksessäsi toistuvasti alle kuukauden pituisissa määräaikaisissa työsuhteissa samoilla ehdoilla, selvitystä ei tarvitse toistaa, jos työsuhteen ehdot eivät muutu. Jos ehdot kuitenkin muuttuvat, ilmoita uudet ehdot työntekijällesi kirjallisesti ilman erillistä pyyntöä.

Ulkomaalaista työntekijää koskevat samat työehdot kuin suomalaisiakin.

Työnantajan ja työntekijän täytyy sopia työsuhteen ehdoista ennen työperusteisen oleskeluluvan saamista, koska työnantajan pitää antaa oleskelulupahakemukseen tiedot työsuhteen ehdoista.

Työsopimuksen voi tehdä joko ennen työntekijän Suomeen saapumista tai vasta sen jälkeen.

Työnantajan pitää

• varmistaa, että ulkomaalaisella työntekijällä on oikeus oleskella Suomessa ja työnteko-oikeus siihen ansiotyöhön, jota hän tekee Suomessa
• varmistaa, että työntekijän työnteko-oikeus on voimassa koko työsuhteen ajan
• ilmoittaa työpaikan luottamushenkilölle työntekijän nimi ja sovellettava työehtosopimus.

Huomioi, että Suomessa jo olevalla ulkomaalaisella työntekijällä voi olla työnteko-oikeus, vaikka hänellä ei ole oleskelulupaa työnteon perusteella. Hänellä voi olla oleskelulupa Suomessa esimerkiksi perhesiteen tai opiskelun perusteella.

Ohjeet työntekijän oleskelu- ja työnteko-oikeuden tarkistamiseen löydät Maahanmuuttovirasto Työnantajan rooli ja velvollisuudet -sivultaÄvvan ođđ ikkna..

Jos harjoittelija tulee

• jostakin Pohjoismaasta, hän ei tarvitse oleskelulupaa. Hänen pitää kuitenkin rekisteröidä oleskelunsa Digi- ja väestötietoviraston palvelupaikassa, jos oleskelu Suomessa kestää yli kolme kuukautta.
• jostakin Euroopan unionin jäsenvaltiosta, Liechtensteinista tai Sveitsistä (EU- ja ETA-maat), hän ei tarvitse oleskelulupaa. Hänen pitää kuitenkin rekisteröidä oleskelunsa Maahanmuuttovirastossa, jos oleskelu Suomessa kestää yli kolme kuukautta. Rekisteröinnin voi tehdä sähköisesti Enter Finland -palvelussa tai paperihakemuksella.
• EU- tai ETA-maiden ulkopuolelta, pitää hänen hankkia oleskelulupa työharjoittelun perusteella ennen Suomeen saapumistaan.

Jos palkkaat harjoitteluun Suomessa jo oleskelevan ulkomaalaisen, varmista oleskelulupakortista, että hänellä on työnteko-oikeus. Esimerkiksi opiskelija voi tehdä opintoihin kuuluvan työharjoittelun opiskelijan oleskeluluvalla.

Jos työntekijäsi ei vielä asu Suomessa ja hän

• on EU- tai ETA-maan kansalainen, hänen pitää rekisteröidä oleskeluoikeutensa
• ei ole EU- tai ETA-maan kansalainen, hänen pitää yleensä hakea oleskelulupaa työnteon perusteella.

Suomessa ei ole työlupia, mutta erilaisia työnteon perusteella haettavia oleskelulupia on yli 20 erilaista. Tutustu Maahanmuuttoviraston Hakemukset-sivullaÄvvan ođđ ikkna. erilaisiin oleskelulupiin työnteon perusteella ja neuvo työntekijääsi hakemaan oikeanlainen lupa.

Työntekijän pitää itse hakea oleskelulupaa ennen Suomeen saapumistaan Enter Finland-palvelussa. Työnantajana sinun pitää osallistua hakemuksen tekemiseen antamalla tarvittavia tietoja työnantajan Enter Finlandissa, jossa voit myös halutessasi maksaa hakemuksen käsittelymaksun.

Muita Maahanmuuttoviraston ohjeita:

• Työntekijän oleskelulupaprosessin kuvaus (PDF) - MaahanmuuttovirastoÄvvan ođđ ikkna.
• Materiaalipankki - MaahanmuuttovirastoÄvvan ođđ ikkna.

Jos palkkaat EU-alueen ulkopuolelta tulevan työntekijän, jolla on jo voimassa oleva oleskelulupa ja työnteko-oikeus, tee työntekijäilmoitus Maahanmuuttovirastolle.

Tee ilmoitus työnantajan Enter Finland -palvelussa 7 vuorokauden sisällä siitä, kun työsuhde on alkanut. Jos et voi tehdä ilmoitusta sähköisesti, tee ilmoitus Maahanmuuttoviraston Ilmoitus ulkomaalaisesta työntekijästä -lomakkeella (PDF)Ävvan ođđ ikkna. 10 vuorokauden sisällä siitä, kun työsuhde on alkanut.

Etätyö on tapa organisoida työn tekemistä. Työntekijä ei voi vaatia etätyömahdollisuutta eikä työnantaja voi pakottaa työntekijää etätyöhön. Etätyöhön sovelletaan lähtökohtaisesti kaikkia työsuhdetta koskevia lakeja ja sopimuksia.

Etätyön tekemisestä ei ole pakko tehdä erillistä sopimusta, vaan työnantaja voi mahdollistaa etätyön ohjeistuksella. Joissakin tilanteissa etätyöstä kannattaa tehdä kirjallinen sopimus, joka lisätään työsopimuksen liitteeksi.

Lisätietoa etätyön organisoimisesta saat Suomen Yrittäjien verkkosivuilta.Ävvan ođđ ikkna.

Työntekijän on pidettävä työnantajan liikesalaisuudet salassa myös ilman erillisiä sopimuksia. Voit tarvittaessa tehdä työntekijän kanssa erillisen salassapitosopimuksen, jolla työntekijä sitoutuu pitämään työnantajan liikesalaisuudet ja luottamuksellisen tiedon salassa.

Sopimus kannattaa aina tehdä kirjallisesti. Siihen kannattaa kirjata ainakin

• sopimuksen osapuolet
• millaiset tiedot sopimus kattaa
• mihin tietoja saa tai ei saa käyttää.

Sopimukseen kannattaa kirjata myös salassapitomääräys työsuhteen päättymisen jälkeiselle ajalle.

Salassapitosopimusta voi vahventaa sopimussakolla.

Kilpailukieltosopimuksella tarkoitetaan kaikkia sellaisia sopimuksia tai sopimusehtoja, joilla rajoitetaan työntekijän mahdollisuuksia työllistyä toisen työnantajan palvelukseen edellisen työsuhteen päättymisen jälkeen. Myös sellainen sopimus, joka estää työsuhteen päättymisen jälkeen työntekijää harjoittamasta omaan lukuunsa kilpailevaa toimintaa, on työsopimuslain mukainen kilpailukieltosopimus.

Kilpailukieltosopimus voidaan tehdä vain työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä. Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä.

Kilpailukieltosopimuksen ajalta on maksettava korvaus, joka on 40–60 % työntekijän palkasta.