Raskaus

Raskauden aikaisiin seulontoihin kuuluvat seuraavat tutkimukset:

• Varhaisraskauden yleinen ultraäänitutkimus, joka tehdään raskausviikolla 10–13. Tutkimuksessa saadaan selville raskauden kesto, sikiöiden määrä sekä laskettu aika. Lisäksi voidaan mitata sikiön niskaturvotus.
• Kromosomipoikkeavuuksien seulonta eli varhaisraskauden yhdistelmäseulonta, joka sisältää odottavan äidin verinäytteen raskausviikolla 9–11 sekä sikiön niskaturvotuksen mittauksen yleisen ultraäänitutkimuksen yhteydessä raskausviikolla 11–13. Kromosomipoikkeavuuksien seulonta voidaan toteuttaa myös odottavan äidin verinäytteestä raskausviikolla 15–16. Seulonnan tarkoituksena on tutkia, onko sikiön kromosomipoikkeavuuden riski suurentunut. Jos riski on suurentunut, odottajalle tarjotaan mahdollisuus jatkotutkimuksiin. Tutkimuksissa varmistetaan, ovatko sikiön kromosomit normaalit. Tavallisin kromosomipoikkeavuus on Downin oireyhtymä.
• Rakenneultraäänitutkimus, joka tehdään raskausviikolla 18–21 tai raskausviikon 24 jälkeen. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, onko sikiöllä vaikeita rakennepoikkeavuuksia. Tutkimuksessa tarkastellaan sikiön pään, elinten ja raajojen rakenteita. Jos poikkeavuuksia löytyy, sikiölle tehdään uusi tutkimus ja tarvittavat jatkotoimenpiteet tapauskohtaisesti. Tutkimuksessa selviää yleensä myös sikiön sukupuoli.
• Joillakin hyvinvointialueilla tarjotaan NIPT-seulontaa (non-invasive prenatal testing), jolla voidaan seuloa sikiön yleisimpiä kromosomipoikkeavuuksia tarkemmin kuin yhdistelmäseulonnalla. NIPT-seulonta tehdään raskaana olevan verinäytteestä raskausviikosta 10. lähtien. Paras ajankohta tutkimukselle on raskausviikot 11–13+6. Saat neuvolasta tietoa ja lähetteen NIPT-tutkimukseen, jos sitä tarjotaan alueellasi.

Lisätietoa raskaudenaikaisista ultraääni- ja sikiöseulontatutkimuksista on Terveyskylä.fissä.Ävvan ođđ ikkna.

Seulontojen tarkoitus on löytää sikiön synnynnäiset poikkeavuudet varhaisessa vaiheessa, jolloin niihin voidaan reagoida vanhempien toivomalla tavalla. 

Jos seulonnoissa havaitaan sikiön kehityshäiriö, vanhemmat tarvitsevat usein psyykkistä tukea. Kehitysvammaisten Tukiliiton Harvinaiskeskus Norion sivuille on koottu tietoa ja tukea tilanteeseenÄvvan ođđ ikkna.. Sivulta löydät myös apua pohdintaan seulontoihin osallistumisesta. Kaikki eivät halua osallistua seulontoihin, eikä osallistuminen ole pakollista.

Tarvittaessa vanhemmat ohjataan tapaamaan perinnöllisyyslääkäriä, joka antaa perheelle mahdollisimman selkeää tietoa sikiön tilanteesta ja ennusteesta. 

Useiden ravintoaineiden tarve kasvaa raskauden ja imetyksen aikana. Neuvolasta saat tietoa raskausajan ravitsemussuosituksista.

Jotkin ruoka-aineet voivat olla vahingollisia sikiölle. Ruokaviraston ylläpitämässä elintarvikkeiden turvallisen käytön ohjeissaÄvvan ođđ ikkna. luetellaan elintarvikkeet, joita raskaana olevan pitäisi välttää. 

Kaikille raskaana oleville suositellaan D-vitamiinilisää koko raskausajalle sekä foolihappolisän käyttöä ennen raskautta ja alkuraskaudessa. Tarkempaa tietoa raskauden aikaisista suosituksista ravintolisistä löydät Ruokaviraston verkkosivuilta.Ävvan ođđ ikkna.

Säännöllinen liikkuminen on hyväksi odottavalle äidille, sillä se esimerkiksi parantaa kuntoa ja kohentaa mielialaa. Kunnon ylläpitäminen auttaa jaksamaan paremmin ja kestämään synnytyksen tuomaa fyysistä rasitusta. 

Liikunnasta ei ole haittaa vauvalle, mutta omaa kehoa kannattaa kuunnella ja riskialttiita lajeja kannattaa raskauden edetessä välttää. Voit kysyä liikkumiseen neuvoa neuvolasta. Lisätietoa löydät myös UKK instituutin liikkumisen suosituksesta raskauden aikanaÄvvan ođđ ikkna.. Riskiraskauksissa sopivasta liikkumisesta tai liikuntarajoituksista kannattaa keskustella lääkärin kanssa.  

Monet palveluntarjoajat järjestävät raskaana oleville fysioterapiaa tai äitiysfysioterapiaa, joka soveltuu myös jo synnyttäneille. Fysioterapiassa saat ennalta ehkäiseviä ohjeita raskauden ja synnytyksen jälkeiseen kuormitukseen. Fysioterapiassa käsitellään esimerkiksi raskausajan liikuntaa ja raskauden ja synnytyksen vaikutuksia kehoon. Keskustele tarvittaessa neuvolassa oman alueesi fysioterapiapalveluista tai ota suoraan yhteyttä palveluntarjoajiin.  

Päihteiden käyttö raskausaikana on haitallista tulevalle lapselle. Jos olet käyttänyt alkoholia tai muita päihteitä, lopeta viimeistään silloin, kun saat tietää olevasi raskaana. 

Joskus käy niin, että raskaus tulee yllätyksenä, eikä päihteitä ole välttämättä osannut alkuraskaudessa varoa. Ennen raskausuutista tapahtunut päihteidenkäyttö voi aiheuttaa syyllisyyttä. Tällöin voit jakaa huolesi ja keskustella asiasta esimerkiksi neuvolassa.

Jos päihteiden käyttö on ongelma eikä lopettaminen tunnu helpolta, apua on saatavilla. 

• Pidä kiinni -hoitojärjestelmä auttaa päihdeongelmaisia odottavia äitejä ja vauvaperheitä – Ensi- ja turvakotien liitto ryÄvvan ođđ ikkna.
• Raskaus ja päihteet – Päihdelinkki.fiÄvvan ođđ ikkna.
• Päihteet raskauden aikana - TerveyskyläÄvvan ođđ ikkna.
• Suomi.fin Alkoholi, huumeet ja rahapelaaminen -opas

Monilla raskaana olevista on jonkinlaista pahoinvointia raskautensa aikana. Noin yhdellä prosentilla odottajista esiintyy hyvin voimakasta raskauspahoinvointia ja runsasta oksentelua. Tällöin puhutaan hyperemeesistä. 

Hakeudu lääkäriin, jos yleistilasi huononee, esimerkiksi jos väsymys lisääntyy oksentelun aikana tai jos painosi laskee oksentelun vuoksi. 

Tietoa vaikeasta raskauspahoinvoinnista löydät Terveyskylä.fin Naistalosta.Ävvan ođđ ikkna.

Tukea ja vertaistukea vaikeasta raskauspahoinvoinnista kärsiville on koottu Hyperemeesi ry:n sivuille.Ävvan ođđ ikkna.

Lasta voi odottaa yksin monesta syystä. Taustalla voi olla esimerkiksi päätös hankkia lapsi itsellisesti, lyhyestä suhteesta alkanut raskaus tai raskausaikana tapahtunut ero.

Jos odotat lasta yksin, kysy neuvolasta, järjestetäänkö hyvinvointialueellasi yksin odottavien perhevalmennusta. Tietoa ja tukea yksin lasta odottaville löydät myös Yhden Vanhemman Perheiden Liiton verkkosivuiltaÄvvan ođđ ikkna.. 

Erotilanteeseen löydät apua esimerkiksi

• Ero puolisosta -oppaasta
• Ensi- ja turvakotien liiton verkkosivulta: Ero vauvaperheessäÄvvan ođđ ikkna..

Jos koet väkivallan uhkaa, kerro asiasta neuvolassa. Sen lisäksi saat apua Nollalinjasta, turvakodeista sekä Ensi- ja turvakotien liiton NettiturvakodistaÄvvan ođđ ikkna.. Hätätilanteessa soita aina hätänumeroon 112.

Tukea kumppanin rooliin ja parisuhteeseen löydät esimerkiksi alla olevista linkeistä ja oppaista:

• Puolison rooli raskauden aikana - TerveyskyläÄvvan ođđ ikkna.
• Puolison rooli synnytyksessä - TerveyskyläÄvvan ođđ ikkna.
• Minustakin tulee äiti - synnyttämättä äidiksi - Sateenkaariperheet ry:n opas sosiaaliselle äidilleÄvvan ođđ ikkna.
• Tietoa vauvan tuloon valmistautumisesta isälle tai kumppanille Omaperhe.fissäÄvvan ođđ ikkna.
• Kokemuksia kumppanuusvanhemmuudesta Kumppanuusvanhemmaksi.fi-sivulla.Ävvan ođđ ikkna.

Myös kumppanin on tärkeää huolehtia psyykkisestä jaksamisestaan. Erilaiset tunteiden vaihtelut ja pelot raskauden aikana ovat normaaleja myös kumppanilla. Jos koet olosi ahdistuneeksi tai masentuneeksi, kerro huolistasi neuvolassa. Tutustu myös Kun kumppani sairastaa -verkkokurssiin Väestöliiton Hyvä kysymys -palvelussaÄvvan ođđ ikkna..

Jos työsi sisältää tekijöitä, joista voi olla vaaraa raskaudelle tai sikiön kehitykselle, ilmoita raskaudesta työnantajalle mahdollisimman pian. Jos et ole varma, voit kysyä asiasta neuvolasta tai työterveydestä. Tällöin sinut voidaan siirtää sikiön kannalta turvallisempiin työtehtäviin. Jos mahdollisuutta muihin työtehtäviin ei ole, sinulla on oikeus saada erityisraskausvapaata. 

Tietyissä tilanteissa vanhemmat voivat muuttaa työnantajalle ilmoittamaansa perhevapaalle jäämisen ajankohtaa lyhyellä varoitusajalla. Tällaiset tilanteet voivat liittyä esimerkiksi lapsen odotettua aikaisempaan syntymään tai synnyttävän vanhemman terveydentilaan. Ilmoita asiasta työnantajallesi mahdollisimman pian.

Syrjintä raskauden tai perhevapaan perusteella on kiellettyä. Esimerkiksi työhönottotilanteessa työnantaja ei saa syrjäyttää henkilöä raskauden, synnytyksen tai perhevapaan vuoksi. Raskaus ei ole perusteltu syy irtisanomiseen, eikä raskaus saa vaikuttaa esimerkiksi määräaikaisessa työsuhteessa työsopimuksen jatkamiseen tai vakinaistamiseen. Tietoa syrjinnästä raskauden perusteella löydät Tasa-arvovaltuutetun verkkosivuiltaÄvvan ođđ ikkna.. 

Jos epäilet tulleesi syrjityksi, voit olla yhteydessä

• luottamusmieheen tai ammattiliittosi lakiasioiden neuvontaan, jos kuulut ammattiliittoon
• tasa-arvovaltuutettuun 
• maksullisiin lakipalveluihin
• oikeusaputoimistoon, jos tulosi alittavat oikeusavun tulorajat.