Tät seidd ij leäkku veâl vuäǯǯamnalla nuõrttsääʹmǩiõʹlle
Vuäinak sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzzi teâđaid jiijjâz seeidast.
Saat parhaat ohjeet tilanteeseesi, kun vastaat ensin kysymyksiin oppaan aloitussivulla.
Mitä on hyvä muistaa, kun haaveilee lapsen saamisesta tai odottaa lasta?
Tahaton lapsettomuus on yksilöllinen tilanne, johon liittyy usein fyysisiä, henkisiä ja sosiaalisia vaikutuksia elämän eri osa-alueilla, kuten parisuhteessa. Älä jää ajatustesi ja tunteidesi kanssa yksin.
Voit hakea keskusteluapua sosiaali- ja terveydenhuollosta, työterveydenhuollosta, opiskeluterveydenhuollosta, seurakunnalta tai järjestöiltä. Keskusteluapua tarjoavat esimerkiksi Simpukka ry, Parisuhdekeskus Kataja ry, Väestöliitto sekä Mieli ry. Myös monet lapsettomuusklinikat tarjoavat psykologista tukea.
Lapsettomuustutkimuksiin voi hakeutua julkisen terveydenhuollon kautta tai varaamalla ajan suoraan yksityiselle lapsettomuusklinikalle. Julkisen puolen hedelmöityshoitoihin pääsyyn on tiettyjä ehtoja. Esimerkiksi synnyttävän vanhemman pitää olla hoitojen alkaessa alle 40-vuotias.
Lapsettomuushoitoja on erilaisia, ja sopiva tapa valitaan tilanteen ja lapsettomuustutkimusten tulosten perusteella. Hoitovaihtoehtoja voivat olla esimerkiksi hormonihoidolla aikaansaatu munasolun irtoaminen, keinohedelmöitys tai koeputkihedelmöitys.
Lue lisää: Miten lapsettomuustutkimuksiin ja -hoitoihin haetaan?
Itselliseksi vanhemmaksi ryhtyminen on merkittävä päätös. On tärkeää pohtia etukäteen esimerkiksi sitä, millaiset ovat omat turvaverkot. Älä epäröi turvautua läheisiin tai ammattilaisiin.
Tutustu erilaisiin tukiryhmiin ja vertaistukeen, joita järjestävät esimerkiksi Simpukka ry, Sateenkaariperheet ry, Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ja Pienperheyhdistys ry. Voit kuulla ja jakaa kokemuksia muiden itsellisten vanhempien tai sitä harkitsevien kanssa.
Lue lisää: Tuki ja neuvonta itsellistä vanhemmuutta pohtivalle
Lahjasoluhoitoihin liittyy erilaisia päätöksiä ja tunteita, joita on hyvä käsitellä yksin ja yhdessä kumppanin kanssa ennen hoitopäätöstä.
Järjestöt tarjoavat neuvoja, keskusteluapua ja vertaistukea lapsiperheen perustamiseen liittyvissä asioissa. Tutustu esimerkiksi Simpukka ry:n Helminauha-hankkeen ja Sateenkaariperheet ry:n palveluihin.
Lue lisää: Tuki ja neuvonta lahjasoluhoitoja pohtiville
Varaa ensikäynti hoitajan tai lääkärin vastaanotolle omalta terveysasemaltasi, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta. Voit ottaa asian puheeksi myös gynekologin kanssa.
Lahjasoluhoitoihin voi hakeutua julkisen terveydenhuollon kautta tai varaamalla ajan suoraan yksityiselle hedelmöityshoitoklinikalle. Julkisen puolen lahjasoluhoitoihin pääsyyn on tiettyjä ehtoja. Esimerkiksi synnyttävän vanhemman pitää olla hoitojen alkaessa alle 40-vuotias.
Lahjasoluhoitoja edeltää aina lahjasoluneuvonta, joka antaa tietoa lahjasoluhoidoista ja tukee eri vaihtoehtojen harkinnassa.
Lue lisää: Miten lahjasoluhoitoihin haetaan?
Voit olla neuvolaan yhteydessä heti, kun olet tehnyt positiivisen raskaustestin. Raskauden aikana on 9–12 neuvolakäyntiä. Neuvola neuvoo esimerkiksi vanhemmuuteen ja elintapoihin liittyvissä kysymyksissä sekä ohjaa raskaudenaikaisiin seulontoihin. Neuvolan pariin voit kääntyä myös, jos sinulla on huolia esimerkiksi jaksamiseen, synnytykseen tai imetykseen liittyen.
Tutustu raskausajan ravitsemussuosituksiin. Jos olet käyttänyt päihteitä, lopeta viimeistään silloin, kun saat tietää olevasi raskaana.
Lue lisää: Olenko raskaana?
Adoptio alkaa aina adoptioneuvonnalla, johon hakeudutaan oman hyvinvointialueen sosiaalineuvonnan kautta. Kun haluat hakea adoptiota, ilmoittaudu adoptioneuvontaan hyvinvointialueesi sosiaalineuvonnan kautta.
Adoptio on lastensuojelullinen toimenpide, jossa perhettä vailla olevalle lapselle etsitään parasta mahdollista kotia. Adoptioprosessin kestoa ei voi etukäteen tietää, sillä siihen vaikuttavat monet tekijät.
Lue lisää: Tuki ja neuvonta adoptiota pohtiville
Koska adoptio-odotuksen kestoa ei voi ennalta tietää, voi odotus koetella omaa jaksamista ja mieliala voi vaihdella odotuksen aikana paljonkin. Siksi onkin tärkeää hakea tukea läheisiltä sekä vertaistukea muilta adoptio-odottajilta. Tutustu esimerkiksi Adoptioperheet ry:n toimintaan.
Jos olet työsuhteessa, sinun tulee kertoa työnantajallesi lapsen saamisesta vähintään kaksi kuukautta ennen raskausvapaan aloittamista.
Joissain tilanteissa voi olla tarpeen kertoa aikaisemminkin. Näin on esimerkiksi silloin, jos olet raskaana ja työsi sisältää riskitekijöitä, joista voi olla vaaraa raskaudelle tai sikiön kehitykselle. Tarvittaessa voit kysyä neuvoa työterveydestä.
Ilmoittaminen kahta kuukautta ennen raskausvapaan aloittamista koskee sekä raskautta että adoptiota. Joskus adoptiolapsen hakumatka tulee eteen lyhyellä varoitusajalla. Tällöin työnantajalle pitää kertoa mahdollisimman pian.
Lue lisää: Raskausvapaa ja raskausraha
Äitiysavustuksen ja raskausrahan hakemiseen tarvitset raskaustodistuksen, jonka saat neuvolasta.
Lasta odottavat vanhemmat pääsevät neuvolan kautta perhevalmennukseen, jossa he saavat tietoa raskaudesta, synnytyksestä, vauvan hoidosta ja vanhemmuudesta. Perhevalmennukseen sisältyy myös synnytysvalmennusta. Saat tietoa perhevalmennuksesta omasta neuvolastasi. Synnytykseen valmistautumiseen voi saada tukea myös järjestöistä, vertaisryhmistä, yksityisiltä terveyspalvelujen tarjoajilta sekä doulien eli koulutettujen synnytystukihenkilöiden kautta.
Lue lisää: Miten valmistautua synnytykseen?
Lapsi tuo kotiin uuden arjen, joka tuo mukanaan iloa, mutta myös vaatii totuttautumista ja joustavuutta. Joskus apua ja ohjausta arkeen voi tarvita ulkopuolelta. Hyvinvointialueet ja järjestöt tarjoavat tukea ja apua lapsiperheille erilaisissa muodoissa.
Lapsi vahvistaa vanhempien välistä suhdetta, mutta lapsiperhearki tuo myös parisuhteeseen uudenlaisia vaatimuksia ja haasteita, jotka voivat vaikuttaa vanhempien väliseen vuorovaikutukseen ja läheisyyteen. Arjen keskellä on tärkeää tehdä yhteistyötä ja huolehtia omista tarpeista sekä tasapainosta kumppanuuden ja vauvanhoidon välillä.
Lapsen kehitystä seurataan lastenneuvolassa. Neuvolaan voit olla yhteydessä kaikenlaisissa lapsen hoitoon ja kasvatukseen, vanhemmuuteen sekä perheen hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Neuvolassa seurataan ja tuetaan myös äidin ja koko perheen hyvinvointia.
On tavallista, että raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen tulee voimakkaitakin mielialan muutoksia. Mielialan muutoksista, ajatuksista ja tunteista on hyvä keskustella läheisten kanssa. Jos oireet jatkuvat, pahenevat tai poistuttuaan palaavat, kyseessä voi olla masennus. Ammattilaisten tarjoamaa tukea on saatavilla. Voit ottaa asian puheeksi esimerkiksi neuvolassa.
Lue lisää: Mieliala synnytyksen jälkeen
Tietyissä tilanteissa lapsen vanhemmuus pitää vahvistaa erikseen, jotta lapsen sukulaissuhteesta vanhempaan tulee virallinen. Jos äidillä on lapsen syntyessä aviomies, aviomies on lapsen isä. Muissa tapauksissa toisen vanhemman vanhemmuus täytyy tunnustaa ja vahvistaa.
Vanhemmuuden tunnustamisen voi tehdä
Lue lisää: Vanhemmuus tunnustetaan neuvolassa tai lastenvalvojan luona
Lapsen syntymän jälkeen saat kotiin lomakkeen, jolla ilmoitat lapsen nimen ja äidinkielen väestötietojärjestelmään. Tiedot pitää ilmoittaa kolmen kuukauden kuluessa lapsen syntymästä.
Lue lisää: Nimen antaminen lapselle
Varhaiskasvatuspaikkaa pitää hakea viimeistään neljä kuukautta etukäteen. Paikkaa voi kuitenkin hakea tätä aikaisemminkin. Lapsella on oikeus varhaiskasvatuspaikkaan myös silloin, jos vanhempi on työtön tai opiskelija.
Lue lisää: Lapsen hoito ja varhaiskasvatus