Omaishoitajana läheiselle

Omaishoitaja auttaa ja tukee arjessa läheistä, jotta tämä voi asua kotona mahdollisimman pitkään. Omaishoito on erilaista elämän eri vaiheissa ja eri perheissä. Läheinen voi tarvita hoitoa ympäri vuorokauden tai apua vain joissain arjen askareissa. 

Omaishoitaja ei voi kuitenkaan automaattisesti hoitaa esimerkiksi läheisen pankki- tai apteekkiasioita, vaan siihen tarvitaan erillinen valtuutus.  Lue lisää Apua arjen sujumiseen -sivun kohdasta Voinko hoitaa asioita läheiseni puolesta.

Voit olla omaishoitaja,  jos pidät huolta sairaasta, vammautuneesta, ikääntyneestä tai muuten erityistä apua ja tukea tarvitsevasta läheisestäsi. Ilman apuasi hän ei suoriutuisi arjestaan.

Läheisesi hoivan ja avun tarve saattaa lisääntyä vähitellen. Siksi voi kulua varsin pitkä aika, ennen kuin itse tunnistatte tilanteen omaishoidoksi.

Vain osa omaishoitajista tekee sopimuksen omaishoidosta. Omaishoitotilannetta ei kuitenkaan voi rajata vain omaishoitosopimuksen tehneisiin omaishoitajiin.  On tärkeää, että tunnistat tilanteen ajoissa ja osaat hakea apua läheisesi hoitoon ja omaan jaksamiseesi.

Voit olla omaishoitaja, jos lapsellasi on jokin vamma tai hän tarvitsee erityistä tukea. Sen havaitseminen ja ymmärtäminen voi olla vaikeaa, sillä vanhemmat kokevat, että omasta lapsesta huolehtiminen kuuluu heidän vastuulleen.

Hoitosuhde voi kehittyä hitaasti lapsen avuntarpeen lisääntymisen seurauksena tai äkillisesti sairauskohtauksen, onnettomuuden tai vammaisen lapsen syntymisen myötä. Voit tunnistaa olevasi omaishoitaja, jos lapsesi ei kehity tavanomaisesti vaan tarvitsee ehkä jopa ympärivuorokautista hoivaa vielä pitkään.   

Lapsella saattaa olla erityisiä tuen tarpeita  

• fyysisessä tai motorisessa kehityksessä 
• puheen tuottamisessa tai kommunikoinnissa  
• oppimisessa tai tarkkaavaisuudessa  
• sosiaalisessa tai emotionaalisessa kehityksessä.

On tärkeää, että tunnistat tilanteen ajoissa. Sinun kannattaa hakea apua lapsesi hoitamiseen sekä omaan ja perheesi jaksamiseen. Omaishoitajana lapselle -opasAvautuu uuteen ikkunaan. auttaa hahmottamaan, mitä omaishoidolla tarkoitetaan ja mitä apuja lapsen omaishoitajille on tarjolla. 

Voit toimia omaishoitajana sairaalle, vammaiselle tai ikääntyneelle läheisellesi. Voit asua hoidettavasi kanssa samassa taloudessa tai voitte asua omissa kodeissanne, vaikka eri paikkakunnilla. 

Omaishoitajana voit olla samanaikaisesti työelämässä. Voit myös olla työtön, opiskelija tai eläkeläinen. Omaishoitajia on kaikissa ikäryhmissä. 

Et välttämättä voi toimia omaishoitajana, jos

• fyysinen tai psyykkinen toimintakykysi ei riitä
• sinulla on päihteiden väärinkäyttöön liittyviä ongelmia 
• läheisesi ei halua, että ryhdyt hänen omaishoitajakseen.

Omaishoitajana toimiminen saattaa olla raskasta. Vertaistukea kannattaa hakea heti omaishoitajuuden alussa. Voit kysyä muilta omaishoitajilta kokemuksia omaishoitajuudesta jo ennen kuin päätät, alatko itse omaishoitajaksi. Monet järjestöt tarjoavat vertaistukea, vaikket hakisikaan omaishoidon tukea.  

Läheisen sairastuminen on henkisesti vaikea tilanne. Läheinen saattaa muuttua sairauden tai vamman takia, mikä vaikuttaa myös teidän keskinäiseen suhteeseenne. On tärkeää, että haet keskusteluapua omien tunteidesi käsittelyyn. Vertaistukiryhmistä löydät henkilöitä, jotka ovat käsitelleet samoja tunteita ja asioita. Keskustele myös läheistesi kanssa muuttuneesta tilanteestasi ja ota vastaan apua. 

Oman lapsen omaishoitajana toimiminen saattaa olla raskasta. Etsi itsellesi vertaistukea joko omaishoitajien verkostoista tai lapsesi sairauden tai vamman perusteella. Vertaistukiryhmiä löydät sosiaalisesta mediasta ja erilaisten järjestöjen järjestäminä.   

Voit kysyä kokemuksia muilta omaishoitajilta omaishoitajuudesta jo ennen kuin päätät, haetko omaishoidon tukea. Vertaistukiryhmistä löydät henkilöitä, jotka ovat käsitelleet samoja tunteita ja asioita. Keskustele myös läheistesi kanssa. Muista myös pyytää ja vastaanottaa apua, kun sitä on tarjolla.  Monet järjestöt tarjoavat vertaistukea, vaikket hakisikaan omaishoidon tukea.