Omaishoitajana läheiselle

Hae omaishoidon tukea: 

1. Täytä omaishoidon tuen hakemus. Liitä hakemukseen lääkärintodistus läheisesi terveydentilasta. Tarvittaessa hyvinvointialue pyytää lääkärintodistuksen myös omaishoitajan terveydentilasta. Selvitä sosiaalitoimistosta tarvitsetko muitakin liitteitä. Lähetä asiakirjat läheisesi hyvinvointialueen sosiaalihuoltoon (Helsingissä asuvan läheisen osalta Helsingin kaupungin sosiaalihuoltoon).
2. Hyvinvointialueen työntekijä tulee kotikäynnille keskustelemaan, minkälaista hoitoa ja palveluja läheisesi tarvitsee. Samalla hän tarkistaa, että kotona on omaishoitoon soveltuvat olosuhteet (tehdään palvelutarpeen arviointi).  
3. Saat asiasta kirjallisen päätöksen, johon on mahdollista hakea muutosta jälkikäteen.  
4. Myönteisen päätöksen jälkeen tehdään hoito- ja asiakassuunnitelma sekä omaishoitosopimus.  

Vaiheet saattavat vaihdella eri hyvinvointialueilla. 

Jos et saa omaishoidon tukea, läheisellesi voidaan tehdä hoito- ja asiakassuunnitelma, jos hänellä todetaan tarvetta hoitoon ja erilaisiin palveluihin. 

Omaishoitosopimukseen kirjataan ainakin  

• hoitopalkkion määrä ja maksutapa 
• oikeus vapaapäiviin 
• vapaan järjestämistapa 
• määräaikaisen sopimuksen kesto 
• hoitopalkkion maksaminen hoidon keskeytyessä.  

Hyvinvointialueen on huolehdittava läheisesi hoidosta vapaapäiviesi aikana. Jos vapaiden aikana hoidosta vastaa sijaishoitaja, hänen tietonsa kirjataan sopimukseen. 

Omaishoitosopimus on voimassa yleensä saman ajan kuin saamanne omaishoidon päätös. Erityisestä syystä sopimus voidaan tehdä määräaikaisena. Sopimusta voidaan tarvittaessa tarkistaa.

Hoito- ja asiakassuunnitelmaan kirjattuja palveluita ei tarvitse hakea erikseen. Ota yhteyttä omatyöntekijääsi, jos ette saa niitä palveluita, jotka teille on luvattu. 

Voitte tarpeen tullen arvioida, riittävätkö palvelut senhetkisessä tilanteessa. Hoito- ja asiakassuunnitelma tarkastetaan vuosittain ja sitä varten omahoitaja ottaa teihin yhteyttä. Keskustelussa arvioidaan omaishoitajan ja läheisen tilanne ja päätetään, pitääkö tarjottavia palveluja muuttaa. Voitte aina myös itse olla yhteydessä omatyöntekijään, mikäli tilanne muuttuu tai haluatte keskustella mieltä askarruttavista asioista. 

Kela myöntää tukia esimerkiksi 

• toimeentuloon 
• vammaiselle henkilölle
• asumiseen
• kuntoutukseen 
• sairastamiseen 
• eläkeläiselle 
• opiskelijalle
• työttömälle.

Tutustu tarkemmin Kelan myöntämiin tukiin.Avautuu uuteen ikkunaan.

Kelan tukia:

• Alle 16-vuotiaan vammaistukea voi saada vammainen tai sairas lapsi, joka tarvitsee säännöllistä hoitoa, huolenpitoa ja kuntoutusta. Hoidon ja huolenpidon tarpeen tulee olla tavanomaista suurempaa ja kestää vähintään 6 kuukautta.   
• 16 vuotta täyttäneen vammaistukea voi saada sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt 16 vuotta.  
• Osittainen hoitorahaa voi saada huoltaja, joka tekee töitä enintään 30 tuntia viikossa lapsen hoidon vuoksi. Osittaista hoitorahaa maksetaan 1. ja 2. luokalla olevasta lapsesta. Jos lapsi kuuluu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, maksetaan hoitorahaa myös esikoulun ja 3. luokan ajalta. 

Lisäksi Kela voi maksaa ansionmenetyksen korvaukseksi erityishoitorahaa huoltajalle,

• jos hän ei voi tehdä työtään, koska hänen on osallistuttava alle 16-vuotiaan sairaan tai vammaisen lapsensa hoitoon tai kuntoutukseen.   
• jos hän osallistuu lapsen kuntoutukseen sairaalassa, poliklinikalla, kuntoutuksessa tai sopeutumisvalmennuskurssilla.   

Sijaishoitajan on hyvä huomioida seuraavat asiat:

• Sijaishoitaja ei ole työsuhteessa sopimuksen tehneeseen hyvinvointialueeseen.  
• Sijaishoitajalle maksettava hoitopalkkio ja kustannusten korvaus eivät ole sidottuja omaishoitajan saamiin palkkioihin tai omaishoitajan vapaiden kulumiseen. Näistä sovitaan erikseen sijaishoitajan kanssa tehtävässä toimeksiantosopimuksessa. 
• Sijaishoitajan palkkio lasketaan usein lisätuloksi. Jos sijaishoitaja saa Kelasta tukia, kannattaa selvittää, vaikuttaako palkkio tukien maksamiseen. Esimerkiksi eläkkeensaajan asumistukea laskettaessa sijaisen palkkio huomioidaan lisätulona.  
• Omaishoitajan sijaisena toimimisesta pitää ilmoittaa TE-toimistoon, jossa selvitetään oikeus työttömyysetuuteen. 
• Sijaishoitajalla on samanlainen tapaturmavakuutusturva kuin omaishoitajalla. 

Jos et asu läheisesi kanssa, sinulle voi aiheutua hänen luonaan käymisestä ja hänen asioidensa hoitamisesta verotuksessa vähennettäviä matkakustannuksia. 

Jos asut läheisesi kanssa ja saat hyvinvointialueeltasi hoitopalkkiota, voit vähentää asunnossa tehtävän omaishoitotyön perusteella työhuonevähennyksenä 470 euroa vuodessa. Voit tehdä työhuonevähennyksen myös, jos et asu samassa asunnossa läheisesi kanssa, mutta työhösi kuuluu omaishoitoon liittyviä paperitöitä.

Tietyissä tilanteissa voit vähentää verotuksessa myös läheisesi hoidosta aiheutuneita kustannuksia. Tällaisia kustannuksia voi syntyä esimerkiksi silloin, kun dialyysipotilaalle rakennetaan kotiin hoitopiste, vilkas erityislapsi rikkoo tavaroita tai lattia kuluu pyörätuolin käytöstä.  

Voit saada veronmaksukyvyn alentumisvähennystä, jos esimerkiksi sinun ja perheesi yhteenlasketut sairauskulut tai vamman aiheuttamat kokonaiskustannukset ovat suuret. Vähennys myönnetään harkinnanvaraisesti sairauden, työttömyyden tai elatusvelvollisuuden perusteella.   

Voit saada kotitalousvähennystä, jos et ole saanut samaa työsuoritusta varten omaishoidon tukea tai hyvinvointialueen myöntämää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteliä. Tällainen työsuoritus voi olla esimerkiksi siivouspalvelu, jota ostat kotiinne.  

Tutustu tarkemmin omaishoidon verovähennyksiin:  

• Omaishoidon menojen vähentäminen verotuksessaAvautuu uuteen ikkunaan. 
• Kotitalousvähennys tavanomaisesta kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstäAvautuu uuteen ikkunaan.