suomi.fi
Siirry suoraan sisältöön.

Alaikäisen asema vanhemman kuoltua

Lapsen edunvalvojana toimii yleensä lapsen huoltaja. Huoltaja on eloon jäänyt vanhempi tai muu henkilö, jolle lapsen huolto on uskottu.

Edunvalvojan tulee toimittaa kopio perukirjasta Digi- ja väestötietovirastoon kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta. Digi- ja väestötietovirasto antaa tarkemmat ohjeet edunvalvonnasta ja mahdollisesta tilivelvollisuudesta.

Jos lapsen edunvalvoja on vainajan leski, voi lesken ja lapsen välille muodostua eturistiriitatilanne esimerkiksi vainajan pesänselvityksen tai perinnönjaon vuoksi. Tällöin edunvalvojalle määrätään sijainen. Sijaisen määräämistä voi hakea Digi- ja väestötietovirastolta tai käräjäoikeudelta.

Mikäli lapsi on menettänyt molemmat vanhempansa, lastensuojeluviranomaiset huolehtivat lapsen sijoituksesta esimerkiksi lähipiirissä olevaan perheeseen. Käräjäoikeus ratkaisee lapsen huollon järjestämisen eli määrää lapselle uuden huoltajan. Tarvittaessa sosiaaliviranomaiset selvittävät käräjäoikeutta varten, kuka olisi huoltajaksi soveltuvin. Lapsen mielipidettä kuullaan päätöstä tehdessä ja sisarukset pyritään pitämään yhdessä.

Uusi huoltaja on yleensä myös lapsen edunvalvoja, joka hoitaa alaikäisen puolesta esimerkiksi perinnönjakoon ja perintöön liittyviä asioita.

Perintö on säilytettävä lapselle

Lapsen saamaa perintöä tai lapsen muita varoja saa käyttää vain hänen itsensä hyväksi. Varoja on käytettävä harkiten. Edunvalvojan on toimittava kaikessa lapsen edun mukaisesti ja otettava huomioon myös lapsen oma mielipide.

Edunvalvojan tehtävä on huolehtia perinnön sijoittamisesta turvallisesti ja riittävän tuottavasti. Lapselta saa lainata varoja vain Digi- ja väestötietoviraston luvalla ja vakuuksia vastaan.

Perintöä ei saa käyttää lapsen perheen jokapäiväisen elämän kuluihin. Lapsella ei koskaan ole velvollisuutta elättää huoltajaansa tai sisaruksiaan. Lapsen elinkustannuksiin voi hakea lapseneläkettä ja muita etuuksia.


Tekstistä vastaa: Suomi.fi-verkkotoimitus
Päivitetty: 9.3.2020