Miten perintö jaetaan?

Jos olet vainajan lapsi, olet niin sanottu rintaperillinen. Jos joku vainajan lapsista on kuollut, perintöosuus siirtyy kuolleen lapsen perillisille.

Aviopuoliso ei peri vaan saa oman osuutensa eli puolet pariskunnan varoista avio-oikeuden perusteella. Avio-oikeus on voimassa, ellei sitä ole erikseen suljettu pois avioehtosopimuksella, testamentissa tai lahjakirjassa.

Jos rintaperillisiä ei ole mutta vainaja oli naimisissa, omaisuuden perii puoliso, ellei häntä ole nimenomaisesti sivuutettu testamentilla. Puolison kuoleman jälkeen tämän perimä omaisuus siirtyy takaisin ensiksi kuolleen sukuun. Ensiksi kuolleen sukulaiset eli vanhemmat, sisarukset ja näiden jälkeläiset saavat pääsääntöisesti puolet siitä pesästä, joka jälkimmäisenä kuolleelta jäi.

Jos vainaja oli naimaton ja lapseton, perijöitä ovat hänen vanhempansa siten, että kumpikin saa puolet perinnöstä. Jos vanhempi on kuollut, hänen osuutensa siirtyy perittävän sisaruksille. Jos sisarus on kuollut, hänen osuutensa siirtyy hänen jälkeläisilleen. Ellei näitä perillisiä ole, perijöiksi katsotaan vainajan isovanhemmat ja edelleen heidän lapsensa eli vainajan sedät, enot ja tädit. Serkut eivät voi periä omaisuutta.

Jos et ole vainajan rintaperillinen tai muu perimisjärjestyksessä mainittu henkilö, voit olla oikeutettu perintöön ainoastaan testamentin perusteella.

Mikäli vainajalla ei ole serkkuja läheisempiä sukulaisia elossa, vainajan omaisuus menee valtiolle, ellei hän ole toisin määrännyt testamentilla.

Avioliitosta leskeksi jääneenä saat pitää hallussasi yhteisen asuntonne irtaimistoineen. Leskenä sinulla on tämä oikeus, vaikka asunto olisi ollut osittain tai kokonaan kuolleen puolisosi nimissä. Tästä säännöstä poiketaan, jos sinulla on omistuksessasi jokin muu kodiksesi sopiva asunto. Jos rintaperillinen tai testamentinsaaja vaatii osuuttaan hallussasi olevasta yhteisestä asunnosta, sinun on tällöin muutettava asumaan toiseen omistamaasi asuntoon.

Sinulle kuuluu avio-oikeuden perusteella puolet yhteen lasketusta omaisuudestanne. Saat oman osuutesi osituksessa, eikä se ole perintöä.

Jos olet jäänyt leskeksi avoliitosta, voit vaatia omaisuuden erottelua. Sitä voi vaatia myös kuolleen avopuolison perillinen. Tarvittaessa erottelun voi toimittaa käräjäoikeuden määräämä pesänjakaja. Voit periä avopuolisosi omaisuutta vain siinä tapauksessa, että hän on tehnyt hyväksesi testamentin.

Jollei testamentti toisin määrää, jokainen rintaperillinen saa yhtä suuren osuuden kaikesta pesän varallisuudesta. Perintö jaetaan kuolinpesän osakkaiden välisellä sopimuksella eli perinnönjakokirjalla.

Osakkaat neuvottelevat sopimuksen keskenään. Jos tämä ei ole mahdollista, he voivat hakea käräjäoikeudesta pesänselvittäjän ja pesänjakajan määräämistä. Jos olet tyytymätön pesänjakajan tekemään perinnönjakoon, voit moittia sitä käräjäoikeudessa eli vaatia asiaan uutta ratkaisua oikeudelta.

Perillinen voi halutessaan luopua perinnöstä. Ilmoita asia esimerkiksi perunkirjoituksessa. Jos luovut perinnöstä, osuutesi siirtyy lapsellesi tai muulle perillisellesi eli niin sanotulle sijaantuloperilliselle. Perintöveron maksaa tällöin perinnön lopullinen saaja.

Voit nimetä perinnön saajaksi myös jonkun muun kuin laissa määrätyn perillisen. Tällöin sinä perintöosuuden luovuttajana maksat perintöveron ja perinnön saaja maksaa lahjaveron.