Kuolinpesän hallinnointi

Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset, tavallisesti vainajan lapset tai näiden jälkeläiset, sekä yleistestamentinsaajat.

Myös leski on osakas, kunnes hänelle avio-oikeudella kuuluva osuus avioparin yhteenlasketusta omaisuudesta on erotettu pesästä ositukseksi kutsutulla toimella. Tämänkin jälkeen leski voi olla kuolinpesän osakas, jos hän on yleistestamentinsaaja.

Jos avioparilla oli avioehto, leski ei ole kuolinpesän osakas, ellei hän ole yleistestamentin saaja.

Jos vainaja oli lapseton ja naimaton, osakkaita ovat vainajan vanhemmat, vainajan vanhemman sijaan tulleet vainajan sisarukset tai näiden jälkeläiset.

Jos olet perinyt testamentilla jonkin suhteellisen osan vainajan omaisuudesta, olet yleistestamentin saaja ja siten kuolinpesän osakas.

Jos olet perinyt testamentilla tietyn, nimetyn osan vainajan omaisuudesta, kuten kesämökin, olet erityistestamentin saaja etkä siis ole kuolinpesän osakas.

Osakkaiden vastuulla on selvittää pesä. Sen jälkeen he voivat jakaa perinnön laissa säädetyllä tai testamentissa määrätyllä tavalla.  

Osakkaat voivat itse selvittää pesän eli järjestää perunkirjoituksen ja maksaa pesän varoista sen velat. Jos osakkaat ovat riitaisia, käräjäoikeus määrää hakemuksesta kuolinpesälle ulkopuolisen pesänselvittäjän. Sinä aikana, kun pesänselvittäjä työskentelee, osakkaat eivät voi tehdä mitään pesää koskevia päätöksiä.

Kuolinpesää ei ole pakko jakaa. Voitte sopia, että pidätte pesän jakamattomana toistaiseksi tai esimerkiksi niin pitkään kuin vainajan puoliso on elossa. Jos kuolinpesä on yhteishallinnossa, osakkaiden tulee tehdä kaikki päätökset yhdessä ja yksimielisesti.

Pesä on kuitenkin jaettava, jos yksikin osakas sitä vaatii. Perunkirjoitus ja perintöverot on hoidettava myös silloin, kun pesää ei jaeta.

Pesä lakkaa olemasta, kun perintö on jaettu.