Virkamiehet tekevät työtään virkasuhteessa valtioon. Hyvinvointialueiden ja kuntien viroissa toimii virkamiesten sijaan viranhaltijoita.
Valtion virkamiehiä työskentelee ministeriöissä ja valtion virastoissa. Myös esimerkiksi poliisit, rajavartijat ja tullimiehet ovat valtion virkamiehiä. Hyvinvointialueilla viranhaltijoina työskentelee esimerkiksi lääkäreitä, sosiaalityöntekijöitä, psykologeja ja pelastajia. Kunnallisina viranhaltijoina työskentelee esimerkiksi opettajia.
Virkamiehiä tai viranhaltijoita työskentelee myös muun muassa eduskunnassa (virkamies), evankelisluterilaisessa kirkossa (viranhaltija) sekä välillisessä julkishallinnossa, kuten Suomen Pankissa (virkamies). Sekä valtiolla, hyvinvointialueilla että kunnissa työskentelee lisäksi työsopimussuhteista henkilöstöä.
Virka on pääsääntöisesti julistettava julkisesti haettavaksi. Silti esimerkiksi määräaikaisia virkasuhteita, kuten sijaisuuksia, voidaan tietyissä tapauksissa täyttää ilman julkista hakua. Lailla voidaan myös erikseen säätää, että tietyt virat täytetään ilman julkista hakua.
Virkaan on valittava kelpoisuusvaatimukset ja muut tehtävän asettamat vaatimukset täyttävistä hakijoista pätevin. Kaikenlainen syrjintä iän, sukupuolen tai muun asian perusteella on virantäytössä kielletty.
Työnantaja voi edellyttää virkaan valitulta selvitystä tämän terveydentilasta. Valtion ylimmältä virkamiesjohdolta voidaan vaatia selvitystä omistuksista, varallisuudesta tai muista sidonnaisuuksista. Näillä voi olla merkitystä, kun arvioidaan henkilön edellytyksiä hoitaa täytettävänä olevan viran tehtäviä.
Jos virkamies tekee muitakin töitä, esimerkiksi sivutoimisesti, hänen on ilmoitettava siitä tai mahdollisesti pyydettävä siihen lupa työnantajaltaan. Työnantaja voi kieltää sivutoimen, jos katsoo sen olevan haitaksi viranhoidolle.
Koska virkamies käyttää työssään julkista valtaa, hänen tulee ehdottomasti noudattaa lakia sekä toimia puolueettomasti, riippumattomasti ja tasapuolisesti. Häntä koskee muun muassa vaitiolovelvollisuus.
Virkamies ei saa käyttää valtaansa väärin. Hän ei myöskään saa ottaa vastaan esimerkiksi taloudellisia etuja, jotka voisivat vaikuttaa hänen riippumattomuuteensa viranhoidossa.
Virkamiestä koskee virkavastuu eli tavallistakin laajempi ja ankarampi oikeudellinen vastuu työstään ja sen seurauksista. Jos virkamies laiminlyö tai toimii vastoin virkavelvollisuuksiaan, hän voi joutua teostaan rikosoikeudelliseen vastuuseen. Viranomaisen lisäksi virkamies itse on vahingonkorvausvastuussa virheensä tai laiminlyöntinsä aiheuttamista vahingoista.
Vapaa-ajallaan virkamiehellä on oikeus osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja esimerkiksi olla mukana yhdistyksissä ja politiikassa. Hän on kuitenkin virkamies myös työaikansa ulkopuolella: hänen on yksityishenkilönäkin käyttäydyttävä niin, ettei kansalaisten luottamus häneen tai hänen edustamaansa viranomaiseen vaarannu.