Sotilaallinen konflikti ja väestönsuojelu

Suomen turvallisuustilannetta seurataan jatkuvasti. Tilanteen arviointiin vaikuttavat sekä Suomeen että muualle lähialueelle kohdistuvat uhat.

Tarve sotilaalliseen voimankäyttöön pyritään ehkäisemään ja estämään. Sotilaallisia uhkia ehkäiseviä keinoja ovat

• ulkopolitiikka ja diplomatia
• kokonaisturvallisuuden malli, jossa kaikilla yhteiskunnan toimijoilla on oma osansa turvallisuuden rakentamisessa
• jatkuva aktiivinen toiminta esimerkiksi vaikuttamisyrityksiä vastaan
• vahva kansallinen puolustuskyky, joka on osa puolustusliitto Naton pelotetta ja puolustusta.

Jos uhan ehkäiseminen epäonnistuu, hyökkäykset torjutaan sotilaallisella puolustuksella. Suomen puolustusvalmiutta ylläpidetään ja puolustuksen keinoja kehitetään jatkuvasti sen mukaan, millainen turvallisuustilanne on.

Jos Suomeen kohdistuisi aseellinen hyökkäys, valtioneuvosto ja tasavallan presidentti toteaisivat maassa vallitsevan poikkeusolot.

• Käyttöön otettaisiin valmiuslaki ja puolustustilalaki, jotka antavat viranomaisille laajat toimintavaltuudet turvallisuuden takaamiseksi.
• Aseelliseen hyökkäykseen vastattaisiin Puolustusvoimien johdolla tilanteen vaatimalla tavalla.
• Kansalaisille annettaisiin tietoa sen mukaan, mikä tilanteessa on mahdollista.
• Kriittisessä tilanteessa tietoja voisi olla välttämätöntä pitää poissa julkisuudesta. Kaiken tiedon kertominen saattaisi vaarantaa turvallisuutta ja tehokkaiden vastatoimien toteuttamisen.
• Konfliktitilanteessa on tärkeää, että kaikki noudattaisivat viranomaisten antamia ohjeita.

Sotilaallisen konfliktin ja sodan aikana siviiliväestöä suojellaan monin tavoin. Suomen viranomaiset ovat hyvin varautuneita väestönsuojeluun.

Lue lisää:

• Poikkeusolot - Pelastustoimi.fiLekkâs uđđâ laasân.
• Puolustusvoimien tehtävä sotilaallisessa puolustuksessa - PuolustusvoimatLekkâs uđđâ laasân.

Varusmiespalveluksen palveluksen suorittaneet reserviläiset voidaan käskeä sotatilanteessa palvelukseen. Asevelvolliset kansalaiset ovat Suomen aseellisen puolustuksen perusta hyökkääjän torjunnassa.

Puolustusvoimat sijoittaa asevelvolliset tehtäviinsä. Sodanajan sijoitus määräytyy ensisijaisesti palveluksen aikana saadun koulutuksen perusteella.

Sijoitukseen voi vaikuttaa myös se, mitä tietoja olet ilmoittanut siviiliammatistasi ja nykyisestä maanpuolustusosaamisesta asevelvollisuusrekisteriin. Sodanajan tehtäväsi voit selvittää käymällä paikan päällä omassa aluetoimistossa.

Tee nämä:

• Pidä tieto ammattinimikkeestäsi ajan tasalla. Päivitä tietosi Suomi.fin Henkilötiedot-sivulla tai ilmoita muutos valvovaan aluetoimistoon.
• Pidä huolta fyysisestä kunnostasi. Saat laajan valikoiman maksuttomia kunto-ohjelmia puhelimen sovelluskaupasta ladattavasta Puolustusvoimien Marsmars-sovelluksesta.

Lue lisää:

• Puolustusvoimat.fiLekkâs uđđâ laasân.
• Reservissä - Intti.fiLekkâs uđđâ laasân.
• Henkilötiedot - Suomi.fiLekkâs uđđâ laasân.
• Marsmars-sovellusLekkâs uđđâ laasân.

Siviilipalvelusvelvolliset tekevät sota-aikana yhteiskunnan toimintaa turvaavia siviilitehtäviä, joita tehdään normaaliaikanakin. Siviilipalveluskeskus koordinoi palveluspaikkojen täyttöä.

Lue lisää:

• Lisätietoa siviilipalvelusvelvollisuudesta - SiviilipalveluskeskusLekkâs uđđâ laasân.
• Siviilipalvelusvelvollisten poikkeusolojen tehtävät - SiviilipalveluskeskusLekkâs uđđâ laasân.

Vapaaehtoiseksi maanpuolustajaksi voi hakeutua maanpuolustuskoulutuksesta tai -velvollisuudesta riippumatta.

Koulutukset kehittävät ja ylläpitävät monenlaisia yleisiä turvallisuustaitoja ja sotilastaitoja. Ne valmistavat sinua yhteiskunnan tukemiseen vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Vapaaehtoinen maanpuolustustoiminta on kokonaismaanpuolustuksen ja kokonaisturvallisuuden keskeinen voimavara.

Tutustu Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK:n maanpuolustuskoulutuksiin.Lekkâs uđđâ laasân.

Siviileillä tarkoitetaan ihmisiä, jotka eivät ole asevoimien palveluksessa eivätkä osallistu sotatoimiin.

Niillä alueilla, joilla ei ole jatkuvaa sotilaallista toimintaa, siviilit jatkaisivat elämää mahdollisimman tavanomaisissa oloissa.

• Oppivelvollisuus säilyy, ja opetusta järjestetään mahdollisuuksien mukaan kaikissa oloissa.
• Työelämässä olevista moni jatkaisi töitään.

Esimerkiksi sairaanhoito ja muu hoivatyö sekä välttämättömät teollisuuden ja infrastruktuurin toimintaa ylläpitävät ihmiset jatkaisivat töitään. Kriittisten tehtävien työnantajat voivat tehdä varauksen tarvittavalle henkilöstölleen, jolloin heitä ei määrätä muihin tehtäviin.

Siviileillä olisi enemmän vastuuta heikommassa asemassa olevien huolenpidosta. Yhteiskunnassa terveydenhuollon ja hoivan voimavaroja on kohdennettava eniten tarvitseviin, jolloin läheisillä olisi suurempi vastuu pitää huolta muun muassa lapsista ja vanhuksista.

Jokaisella Suomessa asuvalla 18 vuotta täyttäneellä, mutta alle 68-vuotiailla, on velvollisuus osallistua esimerkiksi pelastus-, ensiapu-, huolto- ja raivaustehtäviin tai muihin väestönsuojelun tehtäviin.

Siviileille tehtäviin määräyksen voi antaa sisäministeriö tai Lupa- ja valvontavirasto. Ihmisille voidaan määrätä sellaisia tehtäviä, joihin heillä on riittävät kyvyt.

Siviilejä suojataan sodan aikana. Konfliktialueilla siviilien suojaaminen toteutettaisiin paikan päällä tilanteen vaatimalla tavalla tai evakuoinneilla.

Sotatoimien takia maastoon voi päätyä räjähtämättömiä ammuksia tai panoksia. Kuten tavallisissakin oloissa, maastosta löytyviä epäilyttäviä esineitä ei saa koskea eikä siirtää.

Vaaramerkki on minuutin mittainen nouseva ja laskeva äänimerkki, jolla varoitetaan välittömästä ulkotilojen vaarasta.

Sotatilanteessa sillä varoitetaan muiden vaaratilanteiden lisäksi myös esimerkiksi ilmahyökkäyksestä.

Sotilaallisilta iskuilta suojaudutaan lähimpään väestönsuojaan tai sisätiloihin mahdollisimman vahvojen rakenteiden suojaan, esimerkiksi rakennuksen keskiosiin.

Lue lisää: Vaaratiedotteet, vaaramerkki ja ennakoivat varoitukset - Suomi.fiLekkâs uđđâ laasân.

Suojaan hakeudutaan lähimpään väestönsuojaan tai sisätiloihin mahdollisimman lähelle vahvoja rakenteita, esimerkiksi rakennuksen keskiosiin.

Suojautumista vaativassa tilanteessa varoituksen ja vaaran välillä on hyvin vähän aikaa. Siksi suojautuminen tapahtuu siellä missä hälytyksen hetkellä oleskelee.

• Jos väestönsuojaa ei ole vaaran uhatessa aivan lähellä, on usein parasta pysyä mahdollisimman hyvässä suojassa siellä missä on. Näin suojaudutaan lähes kaikilla harvempaan asutuilla alueilla ja useilla omakotitaloalueilla.
• Väestönsuojaan voi suojautua kuka tahansa, jos suojassa on tilaa.
• Vaikka rakennusten omat ja yhteiset suojat on suunniteltu rakennuksessa asuvien, työskentelevien tai muuten oleskelevien käyttöön, voivat niihin suojautua tarvittaessa muutkin.

Väestönsuojan tunnus on sininen tasasivuinen kolmio oranssilla pohjalla.

Väestönsuojia on rakennettu erilaisiin rakennuksiin. Väestönsuojia on yksityisissä kiinteistöissä, kuten kerrostaloissa ja rivitaloissa, kaupoissa, toimistoissa ja teollisuusrakennuksissa sekä julkisissa kiinteistöissä, kuten kouluissa ja sairaaloissa.

• Kiinteistökohtaiset suojat on rakennettu normaalin rakentamisen yhteydessä, kun rakennuksen koko on riittävän suuri.
• Yhteiset väestönsuojat palvelevat useampaa kiinteistöä.
• Yleiset väestönsuojat on rakennettu suojaamaan liikkuvaa väestöä ja suurimpiin kaupunkeihin täydentämään väestönsuojatarvetta.
• Tilapäiset suojat: kun varsinaista väestönsuojaa ei ole, voi rakennusta vahvistaa viranomaisten antamien ohjeiden mukaan.

Tieto kiinteistön väestönsuojasta, esimerkiksi kerrostalon väestönsuojasta, tai mahdollinen lähin yleinen väestönsuoja löytyy usein kiinteistön pelastussuunnitelmasta.

Tarkempaa tietoa oman asuinalueesi väestönsuojista ja suojautumisesta löydät paikallisen pelastuslaitoksen verkkosivulta.

Lue lisää:

• Väestönsuojien käyttö ja suojautuminen (PDF) - Pelastustoimi.fiLekkâs uđđâ laasân.
• Vastauksia kysymyksiin väestönsuojista ja suojautumisesta - Pelastustoimi.fiLekkâs uđđâ laasân.
• Pelastuslaitokset - Pelastustoimi.fiLekkâs uđđâ laasân.

Katso sisäministeriön YouTube-video väestönsuojistaLekkâs uđđâ laasân.

Sodan aikana suojautumisen tarve voi tulla nopeasti, ja suojassa olo on todennäköisesti lyhytaikaista.

Jos sinun täytyy suojautua, ota mukaan vain nopeasti saatavilla olevat tarpeelliset tavarat. Tavaroiden keräämiseen tai hakemiseen ei pidä käyttää aikaa.

• Mukana kannattaa pitää aina henkilöllisuustodistus, omat välttämättömät lääkkeet, puhelin sekä hieman käteistä rahaa ja juotavaa.
• Kotona on hyvä pitää valmiina tärkeimpiä suojassa tarvittavia henkilökohtaisia tarvikkeita, jotka voit ottaa nopeasti mukaan väestönsuojaan.

Lähtökohtaisesti väestönsuojassa ollaan vain sen aikaa, kun välitön vaara uhkaa.

Pidempiaikaista suojautumista varten, esimerkiksi yöksi, suojaan on hyvä ottaa mukaan:

• omaan käyttöön ruokaa, jota voi syödä lämmittämättä
• juomavettä omaan käyttöön, vaikka myös suojaan varataan vettä silloin kun se valmistellaan käyttöön
• henkilökohtaisia hygieniatarvikkeita
• vuodevaatteita, esimerkiksi makuupussi ja retkialusta
• taskulamppu ja paristoja
• varavirtalähde matkapuhelimen ja laitteiden lataukseen
• korvatulpat ja silmälaput nukkumiseen
• ajanvietettä, kuten kirjoja, pelejä, paperia, kyniä.

Väestönsuojaan ei saa tuoda alkoholia, huumeita, aseita, lämpöä tuottavia laitteita (esimerkiksi kaasukeitin tai myrskylyhty) eikä voimakkaasti tuoksuvia tuotteita.

Varaudu siihen, että suojassa on epämukavaa muun muassa ahtauden takia.

Väestönsuojat on tarkoitettu ihmisten suojaamiseen. Oma koti on lemmikille turvallisin paikka suojautumistilanteessa. Opaskoirat ja muut palveluskoirat tulevat avustettavansa mukana väestönsuojaan.

Lue lisää:

• Väestönsuojan käyttöönotto ja käyttö -yleisopas - SisäministeriöLekkâs uđđâ laasân.
• Ohjeet lemmikkien omistajille väestönsuojelutilanteessa - Pelastustoimi.fiLekkâs uđđâ laasân.

Viranomaiset antavat määräyksen evakuoinnista ja myös ohjeistava ja ohjaavat evakuoitavia ihmisiä. Tarve väestön siirtymiselle voi olla paikallinen tai laajempi.

Ihmiset liikkuvat itsenäisesti tai viranomaisten avustuksella.

• Ensisijaisesti evakuoitavat ihmiset järjestävät kuljetukset ja majoituksen itse.
• Viranomaiset avustavat ihmisiä, jotka tarvitsevat apua liikkumisessa tai jotka eivät kykene itse järjestämään kuljetustaan tai majoitustaan.
• Viranomaiset järjestävät erityiskohteiden, muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden asukkaiden evakuoinnin.

Viranomaiset ohjeistavat, mitä alueita ja väestönryhmiä evakuoidaan.
Todennäköisesti osa ihmisistä siirtyisi turvallisemmille alueille jo aiemmin omasta päätöksestään.

Kaikki ihmiset eivät välttämättä jätä evakuoitavaa aluetta. Yhteiskunnan perustoimintojen ja elinkeinoelämän on jatkettava toimintaansa myös sodan oloissa. Esimerkiksi kriittisiä tehtäviä hoitavat viranomaiset sekä infrastruktuurin ja elinkeinoelämän keskeisten toimintojen ylläpitäjät saattavat jäädä alueelle.

Jos joutuisit evakuoitumaan, voit mennä itse järjestämääsi majoituspaikkaan, kuten mökeille ja läheisten luokse.

Ihmiset, jotka eivät pysty järjestämään majoitusta itse, menevät vastaanotto- ja järjestelykeskuksiin ja tilapäisiin majoituspaikkoihin viranomaisten ohjeistuksen mukaan.

Jos tilanne pitkittyy, kunnat vastaavat pysyvämmän asumisen järjestämisestä.