Oman toimintakyvyn ylläpitäminen kriiseissä

Voit tukea jaksamistasi esimerkiksi näin:

• Pidä kiinni rutiineista ja arkisista asioista niin paljon kuin mahdollista.
• Hakeudu muiden seuraan, jos voit. Tutut ihmiset tuovat turvaa.
• Aseta tärkeimmät omat ja läheistesi tarpeet – esimerkiksi syöminen ja nukkuminen – etusijalle.
• Vietä aikaa esimerkiksi pelien, kirjojen tai askartelun ja käsitöiden parissa.
• Liiku ja tee rauhoittavia harjoituksia
• Tarjoa tukea ja apua muille, jos pystyt.

Lue lisää: Näin selviydyt henkisesti kriisitilanteessa - Suomen Punainen RistiLekkâs uđđâ laasân.

Kriisireaktiot ovat yksilöllisiä. Shokki ja stressi voivat saada toisen toimimaan ja toisen puolestaan lamaantumaan.

Alkuvaiheessa kaikkia koskettava kokemus voi yhdistää. Tilanteesta selviämistä odotetaan yhdessä, ja ihmiset toimivat epäitsekkäästi ja toisiaan auttaen. Yhteisöllisyyden kokemus auttaa kriisitilanteen käsittelyssä.

Kun jotakin tapahtuu:

• Tapahtuma voi tuntua oudolta, vaikealta ymmärtää tai epätodelliselta.
• Tapaus ja siitä uutisointi pyörii mielessä.
• Ajatukset ja tunteet voivat vaihdella ja olla voimallisia. Saatat kokea pelkoa, ahdistusta, ärtymystä tai vihaa. Tunteet voivat myös turtua.
• Stressi voi tuntua kehossa esimerkiksi päänsärkynä tai lihasjännityksenä.
• Nukahtaminen voi olla vaikeaa tai uni on katkonaista.

Oireet ovat normaaleja ja ymmärrettäviä, eivätkä ne vähäisinä ja lyhytkestoisina vaadi välitöntä ammattiapua. Omien läheisten kanssa keskusteleminen voi helpottaa oloa.

Jos kuormitus ja oireet alkavat heikentää hyvinvointiasi ja jaksamistasi merkittävästi, on haettava tukea ja apua.

Pitkittyneissä tilanteissa kriisinsietokyky korostuu. Silloin voi alkaa kehittyä yhä enemmän hankalia tunteita ja väsymystä totutusta poikkeaviin oloihin.

• Ihmiset voivat kokea pettymystä, turhautumista, vihaa ja uupumusta.
• Yhteisöllisyys voi alkaa rakoilla ja yhteiskunnan tasolla sitoutuminen yhteisten tavoitteiden edistämiseen heikkenee.

Se, että ymmärtää omia ja muiden tunteita sekä myötäelää niitä, auttaa toipumaan kielteisistä kokemuksista.

Pitkään jatkuva kriisi voi vaikuttaa hyvinvointiin monella tavoin:

• Nukahtaminen tai unessa pysyminen voi olla vaikeaa.
• Keskittyminen saattaa olla työlästä.
• Ärtyneisyys voi lisääntyä ja saatat haluta vetäytyä kauemmas muista.
• Rauhoittuminen voi olla vaikeaa, ja mielessä voi pyöriä pelkoja ja huolia.
• Fyysiset oireet kuten kivut ja päänsäryt voivat voimistua ja hankaloitua.

Kun kriisitilanne on ohi, tarvitaan sekä oman elämän että yhteiskunnan jälleenrakentamista. Poikkeuksellisen tilanteen aiheuttamat reaktiot muuttuvat ja lievittyvät ajan myötä.

Keinoja tilanteesta palautumiseen:

• Päästä irti hädästä ja pyri palaamaan normaaliin arkeen.
• Käsittele tilannetta itseksesi ja keskustele läheistesi kanssa.
• Ala rakentaa voimavaroja uudelleen.
• Tunnista, mitä olet oppinut itsestäsi kriisitilanteen aikana.

Omaa resilienssiä voi kehittää miettimällä, miten kriisitilanne sinuun vaikuttaisi.

Mieti,

• miten mahdollisesti reagoisit kriisitilanteeseen
• millaiset myönteiset keinot ovat aiemmin helpottaneet oloasi hankalissa tilanteissa
• millaisella tekemisellä ja ajanvietteellä pitäisit yllä hyvää mieltä
• tarvitsisitko itse, tai tarvitsisiko joku naapurisi tai läheisesi tukea ja apua
• kenelle läheiselle, ystävälle tai perheenjäsenelle voit soittaa, jos olet huolestunut
• mistä kuntasi ja järjestöjen palveluista voisit hakea tukea ja apua.

Kehitä itsetuntemustasi. Kun tunnet omat voimavarasi ja tapasi reagoida äkillisiin hankaliin tilanteisiin, olet valmiimpi kohtaamaan normaalista poikkeavia tilanteita.

Varaudu kotivaralla, hanki tietoa ja taitoja. Varautumalla kasvatat luottamusta omaan kykyysi pärjätä silloinkin, kun asiat eivät toimi totuttuun tapaan. Opettele, miten voit suojata itseäsi väärältä tiedolta ja hyvinvointia heikentävältä informaatiotulvalta.

Ylläpidä uskoa pärjäämiseen. Luota myös muiden ihmisten kykyyn selviytyä ja yhteiskunnan kykyyn pitää huolta tilanteen hoitamisesta. Usko pärjäämiseen auttaa jaksamaan tilanteen yli.

Pyydä ja anna apua. Ihmisten on normaalissa arjessakin hyvä olla valmiita auttamaan kanssaihmisiä. Avun antamisen merkitys korostuu silloin, kun jotakin poikkeuksellista tapahtuu.

Pidä huolta fyysisestä hyvinvoinnistasi. Liikkumisella on myönteisiä vaikutuksia fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Voit pitää itsesi terveempänä arkiaktiivisuudella.

Lue lisää:

• Henkinen kriisinkestävyys - 72tuntia.fiLekkâs uđđâ laasân.
• Liikkumisen vaikutukset - UKK-instituuttiLekkâs uđđâ laasân.

Monia ihmisiä yhtä aikaa koskettavassa kuormittavassa tilanteessa on tärkeää hakea toisilta tukea ja antaa sitä myös itse toisille. Se auttaa kestämään tilanteen herättämiä tunteita.

Mieti, miltä tahoilta itse hakisit tukea ja ketä sinä voisit auttaa. Tällaisia tahoja voivat olla esimerkiksi

• perheenjäsenet
• lähipiirin ihmiset
• naapuruston ja lähialueen ihmiset
• työ- tai opiskeluyhteisön jäsenet
• harrastusporukat tai muiden ryhmien jäsenet
• lasten kautta tuttujen vanhempien verkosto.

Auttavat teot voivat olla pientä arkista avuliaisuutta. Tunnista omat auttamismahdollisuutesi ja taitosi sekä se, miten voit käyttää niitä toisten auttamiseen.