Yhteistoimintalaki

Yt-laki koskee yrityksiä, joissa työskentelee vähintään 50 työntekijää.

Lisäksi yritysten, joiden palveluksessa on säännöllisesti 20–49 työntekijää, on noudatettava tiettyjä yt-lain säädöksiä.

Tätä pienemmissäkin yrityksissä voidaan harjoittaa yhteistoimintaa joko työehtosopimuksen ohjein tai työpaikalla sovittavin menetelmin.

Yhteistoiminnassa käsiteltäviä asioita ovat muun muassa 

• henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavat muutokset työn organisoinnissa
• palvelujen järjestelyt, jos niillä on oleellisia henkilöstövaikutuksia
• henkilöstön kehittämiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun sekä työyhteisön sisäiseen tiedonvaihtoon liittyvät periaatteet ja suunnitelmat
• taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä toimeenpantava osa-aikaistaminen, lomauttaminen tai irtisanominen
• vuokratyövoiman käyttöä koskevat perusteet
• liikkeen luovutuksen syyt, ajankohta ja seuraukset.

Yhteistoiminta-asiamies valvoo yt-lain ja muiden henkilöstön osallistumisjärjestelmiä koskevien lakien noudattamista. Yhteistoiminta-asiamies on työ- ja elinkeinoministeriön virkamies, johon työntekijät ja työnantajat voivat olla yhteydessä.

Kunnilla ja hyvinvointialueilla on oma yt-laki. Sen tavoitteena on antaa henkilöstölle mahdollisuus yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa

• osallistua kunnan ja hyvinvointialueen toiminnan kehittämiseen
• vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun
• edistää kunnan ja hyvinvointialueen palvelutuotannon tuloksellisuutta ja henkilöstön työelämän laatua.

Yhteistoiminnan osapuolina ovat kunta tai hyvinvointialue ja sen palveluksessa oleva henkilöstö. Henkilöstöä voi edustaa luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu tai muu henkilöstön nimeämä edustaja.

Kirkossa on voimassa kirkon yhteistoimintasopimus. Sen tarkoituksena on 

• edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä yhteistoimintaa 
• tehdä mahdolliseksi työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen työtä ja työpaikkaa sekä työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevien asioiden käsittelyyn.

Valtiolla on voimassa valtion yhteistoimintalaki. Tavoitteena on yhteisymmärryksessä 

• kehittää viraston yhteistoimintaa ja henkilöstön mahdollisuuksia vaikuttaa virastossa tehtäviin päätöksiin, jotka koskevat työtä, työoloja ja henkilöstön asemaa virastossa 
• edistää työelämän laatua sekä valtionhallinnon toiminnan tuloksellisuutta ja taloudellisuutta. Yhteistoiminnassa käsiteltävät asiat ovat pääosin samoja kuin muilla työelämän sektoreilla.