Työehdoista sopiminen valtakunnallisesti ja paikallisesti

Kun työnantajaliitto ja ammattiliitto pääsevät sopimukseen alan työehdoista, syntyy työehtosopimus. Julkisella sektorilla – valtiolla, hyvinvointialueilla, kunnissa ja seurakunnissa – työskentelee myös virkasuhteisia työntekijöitä, joiden palkoista ja muista palvelussuhteen ehdoista sovitaan virkaehtosopimuksissa. Sopimukset solmitaan määräajaksi, yleensä 1–3 vuodeksi.

Työ- ja virkaehtosopimukset sitovat sopimuksen solmineita ammatti- ja työnantajaliittoja sekä niiden jäseniä. Työ- ja virkaehtosopimukset velvoittavat järjestöjä valvomaan ja työnantajia ja työntekijöitä noudattamaan sopimuksia.

Ammattiliitto (valtiolla, hyvinvointialueilla ja kunta-alalla pääsopijajärjestö) sitoutuu jäsentensä puolesta takaamaan alalle työrauhan. Sopimuskauden aikana ei saa järjestää sopimukseen tai sen osiin kohdistuvia lakkoja. 

• Työnantajaliitto sitoutuu jäsentensä puolesta valvomaan, että sopimusta noudatetaan sen jäsenyrityksissä. 
• Valtiolla Valtion työmarkkinalaitos valvoo, että sopimuksia noudatetaan valtion virastoissa. 
• KT Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat valvoo, että sopimuksia noudatetaan kunta-alalla ja hyvinvointialueilla.
• Kirkon työmarkkinalaitos valvoo sopimusten noudattamista seurakunnissa.

Työ- tai virkaehtosopimuksessa sovitut palkka- ja muut edut ovat vähimmäisehtoja, joita ei saa alittaa. Työpaikoilla voidaan sopia aina työ- tai virkaehtosopimusta paremmista eduista sekä työ- ja virkaehtosopimuksissa sallituista poikkeuksista.

Julkisella sektorilla – valtiolla, hyvinvointialueilla, kunnissa ja seurakunnissa – työskentelevien virkasuhteisten palkoista ja muista palvelussuhteen ehdoista sovitaan virkaehtosopimuksin. Sopimukset solmitaan määräajaksi.

Valtion virka- ja työehtosopimus

Valtion virka- ja työehtosopimus määrittelee valtiolla viranhaltijan palvelussuhteen ehdot. Virka- ja työehtosopimuksessa sovitaan muun muassa palkasta, työajasta, lomista, työrauhasta ja paikallisesta sopimisesta. Valtion ylimmän johdon palkkaus määritellään erikseen sovituin tavoin.

Kunta-alan virka- ja työehtosopimus KVTES

Kunta-alan ehdot määritellään kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) lisäksi kuudessa muussa virka- ja/tai työehtosopimuksessa sekä Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimuksessa.

Kirkon virka- ja työehtosopimus KirVESTES

Kirkon työntekijöiden työsuhteen ehdot määräytyvät kirkon yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KirVESTES) mukaisesti. Kirkolla on kolme palkkausjärjestelmää: kirkon yleinen palkkausjärjestelmä, tuntipalkkajärjestelmä ja johdon palkkausjärjestelmä. Nuorten kausityöntekijöiden, opiskelijoiden ja oppisopimuskoulutuksessa olevien palkat määräytyvät erillisen työehtosopimuksen mukaisesti.

Työsuhteen ehdoista voidaan sopia rajoitetusti myös työpaikoilla. Mahdollisuudet sopia paikallisesti vaihtelevat toimialoittain.
 
Lakia tai työehtosopimusta huonommista työehdoista voidaan työpaikalla sopia vain niiltä osin, mitä alan työ- tai virkaehtosopimuksessa on määritelty.

Työ- ja virkaehtosopimukset määrittelevät myös, ketkä työpaikalla voivat työehdoista neuvotella. Työntekijöiden edustajana voi olla sopimuksesta riippuen luottamusmies, henkilöstöryhmä, koko henkilöstö tai yksittäinen työntekijä.

Toimialasta riippuen työpaikalla sovittavia asioita voivat olla esimerkiksi

• osa palkankorotuksista 
• työajan tasaamisen käytännöt
• mahdollisuus sairauspoissaoloon työntekijän omalla ilmoituksella 
• koulutukseen osallistumisen pelisäännöt.