Miten eri toimijat varautuvat?

Huoltovarmuus tarkoittaa, että kriisitilanteissakin yhteiskunta toimii ja elämä jatkuu mahdollisimman häiriöttömänä.

Huoltovarmuuteen kuuluvat muun muassa

• materiaalinen varautuminen ja varastointi
• elinkeinoelämän toimintavarmuuden turvaamiseen liittyvä yhteistyö
• yhteiskunnan kriittisten palveluiden ja infrastruktuurin suojaaminen.

Suomen huoltovarmuutta rakennetaan elinkeinoelämän, kolmannen sektorin ja viranomaistahojen yhteistyönä. Toimintaa koordinoi Huoltovarmuuskeskus.

Lue lisää:

• Huoltovarmuus Suomessa - HuoltovarmuuskeskusÄvvan ođđ ikkna.
• Huoltovarmuuskeskuksen tehtävät - huoltovarmuuskeskusÄvvan ođđ ikkna.

Riskiarvio on kartoitus siitä, millaisia riskejä ja uhkia yhteiskunta voi kohdata ja miten niihin olisi varauduttava.

Sisäministeriö johtaa Suomen kansallisen riskiarvion poikkihallinnollista laatimista. Kansallisessa riskiarviossa kuvataan ja tunnistetaan riskejä, joilla on laajaa kansallista merkitystä. Se toimii myös pohjana eri toimijoiden tarkemmille riskiarvioille.

Kansallista riskiarviota täydentävät alueelliset riskiarviot, jotka on laadittu pääsääntöisesti hyvinvointialueittain. Niissä tarkastellaan, millaisiin häiriöihin ja uhkiin juuri kyseisellä alueella on varauduttava.

Riskiarvioiden pohjalta toimijat laativat itselleen jatkuvuus- ja valmiussuunnitelmat. Suunnitelmissa käsitellään muun muassa tehtäviä eri tilanteissa.

Riskiarvioiden sekä jatkuvuus- ja valmiussuunnitelmien pohjalta viranomaiset, organisaatiot ja muut toimijat tekevät etukäteisvalmisteluja tilanteiden varalta. Suunnitelmien toimivuutta testataan harjoituksilla.

Kaikilla organisaatioilla ei ole lakisääteisiä velvoitetta valmiussuunnitteluun, mutta useimmat niistä tekevät omaehtoisesti suunnitelmia jatkuvuudenhallinnasta eli siitä, miten vakavissa häiriötilanteissa toimitaan.

Tutustu riskiarvioihin:

• Suomen kansallinen riskiarvio 2023 - Valtioneuvoston julkaisuarkistoÄvvan ođđ ikkna.
• Alueelliset riskiarviot- Sisäministeriön sisäisen turvallisuuden portaaliÄvvan ođđ ikkna.

Lue lisää: Jatkuvuudenhallinta - HuoltovarmuuskeskusÄvvan ođđ ikkna.

Kriisitilanteen päätyttyä yhteiskunnan ja ihmisten on aika toipua ja kerätä voimavaransa uudelleen. Laajamittaisissa ja pitkäkestoisissa kriiseissä tilannetta hoitaneiden viranomaisten ja päättäjien tehtävänä on vakauttaa tilanne ja toteuttaa jälkihoito kriisin päätyttyä.

Viranomaiset ja muut yhteiskunnalliset toimijat tulkitsevat tapahtunutta ja kertovat muutoksista, joita kriisi on tuonut mukanaan. Näin autetaan ihmisiä asettumaan entiseen tai uudenlaiseen normaaliin tilanteeseen.

Uusiin kriisitilanteisiin valmistautumiseksi viranomaiset keräävät ja arvioivat väestön kokemuksia tilanteesta.

Suomessa sisäministeriö seuraa ihmisten ajatuksia yhteiskunnasta säännöllisesti Sentimentti-tietotyökalullaÄvvan ođđ ikkna..

Sentimentti-kyselyllä kerätään tutkimusaineistoja esimerkiksi ihmisten varautumisesta, turvallisuudesta ja turvallisuuden tunteesta. Saatujen tietojen avulla viranomaiset kykenevät suuntaamaan esimerkiksi palveluja ja viestintää niille väestöryhmille, jotka sitä eniten tarvitsevat.

Eri alojen toimijat ja valtion hallinnonalat toteuttavat myös omia tutkimuksiaan.

Järjestöjen erityisosaamista kriisitilanteissa ovat muun muassa

• kriisin ensihuolto, psykososiaalinen tuki ja auttavien palveluiden tarjoaminen
• vapaaehtoisten hälyttäminen viranomaistyön tueksi nopeasti
• avustustarvikkeiden jakaminen
• ihmisten suojaamisen koordinointi viranomaisten tukena
• vapaaehtoisten kouluttaminen tehtäviin
• kriisitilannetta hoitavien ammattilaisten tukeminen.

Järjestöjen lisäksi ihmisten paikallista vapaaehtoistoimintaa ovat esimerkiksi asuinalueen asukkaiden keskusteluyhteisöt sosiaalisessa mediassa, lähiyhteisöissä tavaroiden lainaaminen tai asuinalueella yhteisen tekemisen järjestäminen ja muiden auttaminen.

Uskonnolliset yhdyskunnat ovat väestön henkisen yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin vahvistajia ja ylläpitäjiä. Kriisitilanteessa ne auttavat ihmisiä selviämään raskaista ja järkyttävistä kokemuksista.

Uskonnollisten yhdyskuntien toiminnan jatkuminen turvataan kaikissa tilanteissa samalla tavalla kuin muut ihmisten elämää tukevat tärkeät perustoiminnot.

• Uskonnolliset yhteisöt voivat tarjota henkistä ja aineellista apua.
• Suomen evankelisluterilaisella kirkolla on lakisääteinen velvollisuus varautua kriisitilanteisiin.
• Kirkon tulee turvata hengellinen toiminta sekä huolehtia diakonisista palveluista ja tarjota henkistä huoltoa.
• Seurakuntien tulee huolehtia hautausmaiden ylläpidosta.

Yritykset ja työnantajat

• tekevät varautumissuunnitelmat omalle toiminnalleen häiriö- ja kriisitilanteisiin
• pitävät huolta, että työntekijät tuntevat ohjeet, miten häiriötilanteissa toimitaan
• ohjaavat, miten työpaikan turvallisuusriskejä voidaan vähentää
• voivat kouluttaa työntekijöitä varautumisasioissa ja tarjota esimerkiksi ensiapu- ja alkusammutusopetusta.
• vastaavat lakisääteisistä huoltovalmiusvelvoitteista, jos niitä on määrätty
• tekevät halutessaan vapaaehtoista varautumis- ja valmiustyötä.

Erilaiset häiriöt voivat estää työpaikalle pääsyn tai vaikeuttaa työn tekemistä.

• Liikenne voi olla poikki esimerkiksi sääolosuhteiden, sähkö- tai tietoliikennekatkon takia.
• Tietoliikenteen häiriö voi tehdä verkkoyhteyksistä riippuvan työn tekemisen mahdottomaksi.

Työnantajat antavat työntekijöilleen ohjeet, miten toimia työssä, kun jotakin poikkeuksellista tapahtuu. Yhteinen harjoittelu työpaikalla tuo varmuutta ja rutiineja häiriötilanteissa toimimiseen.

Olet itse varautunut paremmin, kun

• selvität, millaisia ohjeita työnantajallasi on häiriö- ja poikkeustilanteissa toimimiseen
• mietit valmiiksi, miten toimit erilaisissa tilanteissa.

Jos häiriötilanne tai kriisi pitkittyy, yhteiskunnalle kriittisten elinkeinoelämän ja työpaikkojen normaaleja toimintoja pyritään ylläpitämään mahdollisimman pitkään, tarvittaessa vara- ja poikkeusjärjestelyin.

• Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus - HuoltovarmuuskeskusÄvvan ođđ ikkna.
• Opas työkuormituksen hallintaan kriisitilanteessa turvallisuuskriittisten alojen työpaikoille - TyöterveyslaitosÄvvan ođđ ikkna.
• Ohjeita työpaikoille pandemia- ja epidemiatilanteisiin - TyöterveyslaitosÄvvan ođđ ikkna.

Työkaluja työpaikan käyttöön:

• Työpaikan resilienssityökalusarja - Mielenterveyden työkalupakkiÄvvan ođđ ikkna.
• Uhkiin varautumisen työkalu - Mielenterveyden työkalupakkiÄvvan ođđ ikkna.