suomi.fi
Siirry suoraan sisältöön.

Mutu on epävarma matkaopas lapsiperheen polulla – luota tietoon

Julkaistu 10.2.2020

Lapsen saaminen ja jo lapsesta haaveileminen on hieno ja jännittävä askel. Uudessa elämänvaiheessa on hyvä saada selkeää, luotettavaa tietoa lasten ja vanhempien oikeuksista ja velvollisuuksista sekä lapsiperheille tarkoitetuista palveluista. Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämä Suomi.fi-verkkopalvelu on perheen turvallinen taustatuki, joka myös ohjaa suoraan verkkopalvelujen äärelle.  

Kun testi näyttää plussaa

Tulevat vanhemmat saavat tukea ja neuvoja raskautta ja tulevaa vanhemmuutta varten oman kuntansa äitiysneuvolasta. Neuvolassa seurataan äidin ja vauvan hyvinvointia koko raskauden ajan. 

Jos raskaus on ei-toivottu, voi vaihtoehtona olla raskaudenkeskeytys tai lapsen antaminen adoptioon. Terveyskeskus, hoitava lääkäri tai äitiysneuvola auttavat eteenpäin. Kunnilla on velvollisuus tarjota maksutonta neuvontaa adoptioon antamista harkitseville. 

Mikäli syntyvän lapsen vanhemmat ovat avioliitossa, aviomies on lapsen isä. Avoliitossa tai erikseen asuvien vanhempien kohdalla isyys täytyy vahvistaa. Lapselle voidaan vahvistaa synnyttäneen äidin lisäksi toinen äiti. Vahvistukset tekee Digi- ja väestötietovirasto. Samassa paikassa rekisteröidään myös syntyneen lapsen nimi, mikäli lasta ei liitetä seurakunnan jäseneksi. Kirkollisen kasteen yhteydessä nimen voi ilmoittaa seurakunnalle. Suomi.fi-verkkopalvelusta löydät lisätietoja nimen antamisesta lapselle.

Perhevapaat ja lapsilisät 

Pienen lapsen vanhemmilla on oikeus perhevapaisiin eli äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaisiin sekä Kelan maksamiin etuuksiin, esimerkiksi äitiys- ja vanhempainrahaan. Vapaalle jäämisestä on ilmoitettava ajoissa työnantajalle, tai jos etuuden hakija on työtön, TE-toimistoon ja työttömyysedun maksajalle.

Äitiyspakkauksen tai sitä vastaavan rahasumman vastaanottaminen on monelle iloinen ja odotettu merkkipaalu matkalla äidiksi tai isäksi. Lapsilisää aletaan maksaa syntymää seuraavasta kuukaudesta.  Lisätietoa löydät Suomi.fi-verkkopalvelusta ja myös Kelan sivuilta, jossa on näppärä pikaopas perhe-etuuksiin.  

Päiväkoti vai kotihoito?

Kun alle 3-vuotiasta lasta hoidetaan kotona koko- tai osa-aikaisesti, hoitamiseen voi saada tukea. Ja kun työelämä kutsuu vanhempia, kunnat ja yksityiset päiväkodit tarjoavat päivähoitoa eli varhaiskasvatusta. Vaihtoehtoja päiväkodille ovat perhepäivähoito sekä ryhmä- ja kolmiperhepäivähoito. Jos perhe palkkaa lastenhoitajan eli ryhtyy työnantajaksi, palkan lisäksi on huolehdittava lakisääteisistä eläke- ja sosiaalivakuutuksista. Suomi.fi-verkkopalvelussa on hyvä tietopaketti työnantajan velvollisuuksista

Lentääkö haikara aina ohi?

Moni lasta toivova joutuu kipeästi pettymään haaveissaan kuukaudesta toiseen. Kun lasta ei kuulu yrityksistä huolimatta, pariskunnan on hyvä hakeutua lapsettomuushoitoja edeltäviin tutkimuksiin.  Hedelmöityshoitoja tarjotaan sekä julkisessa terveydenhuollossa että yksityisillä klinikoilla. Hoitojen avulla myös yksin lasta suunnittelevat naiset ja naisparit voivat saada lapsen. Perheeksi voi kasvaa myös adoption kautta. 

Aina ei aurinko paista

Perheet voivat kohdata lasten kasvattamiseen, vanhempien eroon tai läheisen kuolemaan liittyviä murheita sekä taloudellisia ja terveydellisiä ongelmia. Jos perheessä on vaikeuksia, yksin ei kannata sinnitellä eikä avun hakemista viivytellä. Viranomaiset, järjestöt ja kirkot auttavat perheitä ongelma- ja kriisitilanteissa. Yhdessä työskennellen saadaan moni solmu aukeamaan.