Vanhemmuuden vahvistaminen

Tietyissä tilanteissa lapsen vanhemmuus pitää vahvistaa erikseen, jotta lapsen sukulaissuhteesta vanhempaansa tulee virallinen. Vanhemmuuden vahvistaa Digi- ja väestötietovirasto. Jotta Digi- ja väestötietovirasto voi vahvistaa henkilön vanhemmuuden, henkilön on ensin tunnustettava lapsen isyys tai äitiys.

Milloin vanhemmuus pitää vahvistaa ja milloin ei?

Lapsen synnyttäjä on lapsen äiti. Hänen vanhemmuuttaan ei tarvitse vahvistaa.

Jos äidillä on lapsen syntyessä aviomies, aviomies on lapsen isä. Tällaisessa tapauksessa vanhemmuutta ei tarvitse vahvistaa. 

Muissa tapauksissa toisen vanhemman vanhemmuus täytyy tunnustaa ja vahvistaa.

Lue ohjeita eri tilanteisiin Digi- ja väestötietoviraston verkkosivuilta.Lekkâs uđđâ laasân.

Vanhemmuuden tunnustamisen voi tehdä 

• raskauden aikana neuvolassa tai lastenvalvojan luona 
• lapsen synnyttyä lastenvalvojan luona.

Jos tunnustaminen tehdään raskauden aikana, on molempien vanhempien oltava samaan aikaan paikalla neuvolassa tai lastenvalvojan luona. Jos tunnustaminen tehdään lapsen syntymän jälkeen, vanhemmat voivat käydä lastenvalvojan luona myös eri aikaan.

Ottakaa mukaan henkilöllisyysasiakirjat, esimerkiksi henkilökortti, ajokortti tai passi.

Lapsen synnyttäneen vanhemman ei tarvitse vahvistaa vanhemmuuttaan, vaan hänestä tulee aina virallisesti lapsen äiti.

Se, pitääkö toisen vanhemman vanhemmuus vahvistaa, jos lapsi on syntynyt hedelmöityshoidoista, riippuu esimerkiksi vanhempien siviilisäädystä ja oikeudellisesta sukupuolesta.

• Jos lapsen äiti on avioliitossa miehen kanssa, kun lapsi syntyy, on aviomies automaattisesti lapsen vanhempi eikä isyyden tunnustamista tarvita.
• Jos lapsen äiti on avioliitossa naisen kanssa, toisen vanhemman vanhemmuus pitää vahvistaa.
• Jos hedelmöityshoitoja saanut pari ei ole avioliitossa, toisen vanhemman vanhemmuus pitää vahvistaa.
• Jos lapsen äiti on hakeutunut hedelmöityshoitoihin yksin, lapsen isäksi voidaan vahvistaa siittiöiden luovuttaja, jos hän on antanut suostumuksen isyyden vahvistamiseen. Jos luovuttaja ei ole antanut suostumustaan isyyden vahvistamiseen, lapsella on vain yksi vanhempi, lapsen synnyttänyt äiti.

Lue tarkemmin vanhemmuuden vahvistamisesta DVV:n verkkosivuilta.Lekkâs uđđâ laasân.

Lapsella voi olla virallisesti enintään kaksi vanhempaa. Näin on myös silloin, vaikka perheessä olisi esimerkiksi kumppanuusvanhemmuuden myötä useampia aikuisia. Sateenkaariperheet ry on koonnut sivuilleen tietoa ja kokemuksia vanhemmuuden vahvistamisesta sateenkaariperheiden näkökulmasta.Lekkâs uđđâ laasân.

Jos mies ei tunnusta isyyttään, lapsen huoltaja tai lastenvalvoja voi nostaa kanteen isyyden vahvistamiseksi. Lastenvalvoja tekee isyyttä koskevan selvityksen, jonka perusteella tuomioistuin tekee päätöksensä. 

Mies, joka katsoo olevansa lapsen isä, voi lapsen äidin vastustuksesta huolimatta käynnistää isyyden selvittämisen tunnustamalla isyytensä. Lapsen äidillä ei ole oikeutta vastustaa lapsen isän selvittämistä.

Vanhemmuuden tunnustamisen voi perua tai kiistää ennen lapsen syntymää, jos vanhemmuus on tunnustettu ennen lapsen syntymää. Perumisen tai kiistämisen voi tehdä ilmoittamalla siitä kirjallisesti Digi- ja väestötietovirastoon.

Lisätietoa vanhemmuuden tunnustamisen perumisesta tai kiistämisestä löydät DVV:n sivuilta.Lekkâs uđđâ laasân.