Lapsen nimi ja kansalaisuus

Sairaala tai terveydenhuollon ammattihenkilö ilmoittaa lapsen syntymästä väestötietojärjestelmään. Vanhemmat ilmoittavat lapsen nimen väestötietojärjestelmään myöhemmin. Syntymätietojen rekisteröimisen yhteydessä lapsi saa myös henkilötunnuksen. Henkilötunnuksen saaminen Suomessa syntyneelle lapselle ei vaadi vanhemmilta toimenpiteitä.

Jos lapsi on syntynyt ilman terveydenhuollon ammattihenkilön avustusta, ilmoita hänen syntymästään sairaalaan tai terveydenhuollon ammattihenkilölle, joka ilmoittaa lapsen syntymän väestötietojärjestelmään.

Kun lapselle on annettu nimi ja henkilötunnus, Kela postittaa Kela-kortin eli sairausvakuutuskortin lapselle suoraan kotiin.

Jos lapsi on syntynyt ulkomailla, pyydä Digi- ja väestötietovirastoa rekisteröimään hänet väestötietojärjestelmään.Lekkâs uđđâ laasân.

Sinun ei tarvitse erikseen ilmoittaa adoptiolapsesta väestötietojärjestelmään. Tuomioistuin, joka on vahvistanut adoption, tallentaa tiedot adoptiosta väestötietojärjestelmään. Samalla lapsi saa henkilötunnuksen. 

Kansainvälisessä adoptiossa on eri kohdemaissa eroja siinä, missä vaiheessa lapsi kirjataan väestötietojärjestelmään. 

Kun Kela on saanyt tiedot väestötietojärjestelmästä, se postittaa Kela-kortin eli sairausvakuutuskortin lapselle suoraan kotiin.

Kysy tarvittaessa lisätietoja ja neuvoja adoptiopalvelunantajilta tai adoptiolapsen sijoittamisesta huolehtineelta taholta.

Jos lapsi on syntynyt ulkomailla, pyydä Digi- ja väestötietovirastoa rekisteröimään hänet väestötietojärjestelmään. Rekisteröintipyynnön voi jättää myös Suomen ulkomaan edustustolle. Rekisteröinti edellyttää laillistetun syntymätodistuksen ja tarvittaessa muiden selvitysten esittämistä.

Ulkomailla syntyneen lapsen rekisteröinti - dvv.fiLekkâs uđđâ laasân.

Jos lapsen synnyttänyt äiti on Suomen kansalainen, myös lapsi saa Suomen kansalaisuuden.

Jos äiti ei ole Suomen kansalainen mutta lapsen isä on, lapsi saa Suomen kansalaisuuden, jos vanhemmat ovat avioliitossa.

Jos ei-suomalainen äiti ja suomalainen isä eivät ole avioliitossa, lapsen kansalaisuuden saamiseen vaikuttavat:

• onko isän isyys vahvistettu
• missä maassa lapsi syntyy.

Lapsi voi saada Suomen kansalaisuuden myös silloin, jos lapsen synnyttänyt äiti ei ole Suomen kansalainen mutta lapsen toinen äiti on. Tällöin lapsen kansalaisuuden saamiseen vaikuttavat

• onko ei-synnyttäneen äidin äitiys vahvistettu
• missä maassa lapsi syntyy.

Suomessa syntyvä lapsi voi tietyissä tapauksissa saada Suomen kansalaisuuden myös silloin, kun kumpikaan vanhemmista ei ole Suomen kansalainen.

Lue lapsen kansalaisuuden määräytymisestä tarkemmin Maahanmuuttoviraston Kansalaisuus lapselleLekkâs uđđâ laasân. -sivuilta.

Alle 12-vuotias lapsi saa adoption yhteydessä Suomen kansalaisuuden automaattisesti, jos vähintään toinen vanhempi on Suomen kansalainen. Digi- ja väestötietovirasto merkitsee automaattisesti saadun Suomen kansalaisuuden väestötietojärjestelmään. 

12 vuotta täyttänyt adoptiolapsi saa Suomen kansalaisuuden, kun vanhemmat ilmoittavat adoptiosta Maahanmuuttovirastoon. Lue ohjeet ilmoituksen lähettämiseen Maahanmuuttoviraston sivuilta. Lekkâs uđđâ laasân.

Lapsen alkuperämaan lainsäädännöstä riippuu, säilyttääkö hän myös sen maan kansalaisuutensa vai ei.

Voit kysyä apua ja neuvoja kansainvälisen adoption palvelunantajalta.

Lapsen syntymän jälkeen saat kotiin lomakkeen ja ohjeet lapsen tietojen ilmoittamiseen. Lapsen  nimet sekä äidinkieli pitää ilmoittaa kolmen kuukauden kuluessa lapsen syntymästä.

Jos lasta ei kasteta, voit ilmoittaa tiedot helpoiten Digi- ja väestötietoviraston verkkolomakkeellaLekkâs uđđâ laasân.. Lomakkeen voi toimittaa myös postitse Digi- ja väestötietovirastoon, osoitteeseen PL 1003, 00531 Helsinki.

Jos lapsi kastetaan evankelisluterilaisen tai ortodoksisen kirkon jäseneksi, toimita paperilomake seurakunnalle.

Voit antaa lapsellesi 1–4 etunimeä. Tietoa nimiin liittyvistä vaatimuksista löydät Digi- ja väestötietoviraston verkkosivuilta.Lekkâs uđđâ laasân. 

Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelussa voit hakea väestötietojärjestelmään tallennettuja etu- ja sukunimiä.

Jos lapsen vanhemmilla on yhteinen sukunimi, se tulee myös lapsen sukunimeksi.

Jos lapsella on vanhempi sisarus, jolla on samat vanhemmat, lapsi saa saman sukunimen kuin sisaruksellakin on, vaikka vanhemmilla olisi keskenään eri sukunimet.

Jos lapsella ei ole vanhempaa täyssisarusta ja lapsen vanhemmilla on eri sukunimet, lapsen sukunimeksi on erilaisia vaihtoehtoja. Se voi olla esimerkiksi jommankumman vanhemman sukunimi tai sukunimiyhdistelmä. Lue lisää lapsen sukunimivaihtoehdoista DVV:n sivuilta.Lekkâs uđđâ laasân.

Jos lapsella on yksi vanhempi, hänen sukunimensä tulee myös lapsen sukunimeksi. Lapsi ei voi saada sellaisen henkilön sukunimeä, jonka vanhemmuutta ei ole vielä vahvistettu.

Tämä verkkosivu on osa Euroopan Your Europe -portaalia. Anna palautetta Euroopan komission palautelomakkeen kautta.Lekkâs uđđâ laasân.