Ero puolisosta

Eron jälkeen vanhemmat voivat jatkaa lastensa yhteishuoltajina. Joskus on kuitenkin parempi, että toisesta vanhemmasta tulee lasten yksinhuoltaja.

Huoltajien tehtävänä on turvata lapsen kehitys ja hyvinvointi. Huoltaja päättää esimerkiksi lapsen kasvatuksesta, asuinpaikasta ja monista muista lasta koskevista asioista. Huoltajalla on myös oikeus tietää lasta koskevista asioista, esimerkiksi koulunkäyntiin tai terveyteen liittyvistä tiedoista.

Lapsi voi asua esimerkiksi 

• vuorotellen eri vanhemman luona 
• vakituisesti yhden vanhemman luona
• vakituisesti perheen vanhassa kodissa, jossa vanhemmat asuvat hänen kanssaan vuorotellen.

Jos lapsi asuu vuorottain eri vanhemman luona

• kotien täytyy olla lähellä toisiaan
• lapsella voi olla vain yksi virallinen kotiosoite. 

Jos lapsi asuu vakituisesti yhden vanhemman luona, sopikaa, miten lapsi saa tavata toista vanhempaa. 

Voitte käyttää Kaksi kotiaAvautuu uuteen ikkunaan. -sovellusta arjen suunnittelussa ja viestittelyssä. 

Molempien vanhempien tulee huolehtia lapsen elatuksesta eli kulujen maksamisesta myös eron jälkeen.

• Lapsella on oikeus saada elatusapua siltä vanhemmalta, joka ei asu hänen kanssaan. 
• Jos aiot asua yksin lapsesi kanssa, voit hakea Kelasta lapsilisän yksinhuoltajakorotusta, vaikka teillä olisi entisen kumppanisi kanssa yhteishuoltajuus.
• Jos lapsi asuu eron jälkeen vuorottain luonasi, sopikaa entisen puolisosi kanssa, kumpi teistä hakee lapsilisän ja mahdollisen yksinhuoltajakorotuksen.
• Toinen vanhemmista saattaa joutua maksamaan elatusapua myös silloin, jos lapsi asuu vuorotellen molempien vanhempien luona.
• Sopikaa, miten lapsen muut kulut, kuten harrastusmaksut, maksetaan jatkossa.

Lapsen hoitoon voi saada Kelasta elatustukeaAvautuu uuteen ikkunaan., jos toinen vanhempi ei pysty maksamaan elatusapua. Lapsesi voi saada tukea myös silloin, kun elatusapu on pienempi kuin elatustuki.

Jos haet lapsellesi elatustukea, tarvitset hakemuksen liitteeksi joko lastenvalvojan vahvistaman elatussopimuksen tai tuomioistuimen asiasta tekemän päätöksen.

• Erosta on hyvä ilmoittaa päiväkotiin ja kouluun.
• Miettikää, onko esimerkiksi lapsen pankkitilien käyttöoikeuksia, vakuutuksia tai puhelinliittymiä tarpeen muuttaa.
• Jos lapsenne joutuu vaihtamaan koulua, tutustukaa sivun Koulun vaihto kesken lukuvuoden ohjeisiin.

Lastenvalvojalle pääsyä voi joutua odottamaan kuukausia. 

Tutustukaa vanhemmuussuunnitelmaan (thl.fi)Avautuu uuteen ikkunaan. huolellisesti ja ottakaa se täytettynä mukaan lastenvalvojan tapaamiseen.

Sateenkaariperheissä lapsella saattaa olla vain yksi juridinen vanhempi ja toisaalta useampi kuin kaksi huoltajaa. Lapsella voi olla myös läheisiä aikuisia ihmisiä, joilla ei kuitenkaan ole virallista suhdetta lapseen.

Kun sateenkaariperheessä päädytään eroon, voi lapsen asumisesta, huoltajuudesta ja elatuksesta sopiminen olla monitahoisempaa kuin muissa perhemuodoissa.

Saat neuvoja, tukea ja tietoa Sateenkaariperheet.fiAvautuu uuteen ikkunaan.-sivustolta.

Pyrkikää säilyttämään kunnioittava suhtautuminen lapsen toiseen vanhempaan ja tämän kulttuuriin. Näin tuette lapsen monikulttuurista identiteettiä ja yhteyden säilymistä molempiin vanhempiin.

Hyvinvointialueenne lastenvalvojan lisäksi voitte hakea tietoa ja tukea myös erilaisilta järjestöiltä:

• Familiary ryAvautuu uuteen ikkunaan. tarjoaa kahden kulttuurin perheille neuvontaa verkossa, puhelimitse ja kahdenkeskisissä tapaamisissa.
• Lastensuojelu.infoAvautuu uuteen ikkunaan. on erityisesti maahanmuuttajavanhemmille suunnattu sivusto, josta löytyy tietoa myös lapsiperheiden erotilanteista.
• Kaapatut Lapset ry:nAvautuu uuteen ikkunaan. verkkosivuilta löydät tietoa tilanteeseen, jossa toinen vanhempi aikoo viedä lapsesi ulkomaille ilman lupaasi.

1. Jos vanhempien välille ei synny sopimusta, voit pyytää käräjäoikeudelta sovittelua yksin tai yhdessä toisen vanhemman kanssa.
2. Mikäli sopiminen ei onnistu vieläkään, käräjäoikeus ratkaisee asian oikeudenkäynnissä. 
3. Jos olet tyytymätön käräjäoikeuden ratkaisuun, voit hakea muutosta hovioikeudesta. 

Huomioi, että oikeudenkäynti on usein pitkäkestoinen ja kallis tapa ratkaista lapsia koskevat asiat.

Teidän ei tarvitse odottaa avioeron astumista voimaan, vaan voitte tehdä omaisuuden osituksen jo harkinta-aikana.

Omaisuuden osituksesta sovitaan kirjallisesti osituskirjassa eli ositussopimuksessa. Sopimuksesta tulee käydä ilmi

1. miten omaisuuden ositus on laskettu
2. miten omaisuuden jako tapahtuu käytännössä.

Osituskirjassa pitää olla kahden esteettömän todistajan allekirjoitukset.

Voitte tehdä sopimuksen omaisuutenne osituksesta keskenänne, mutta käytännössä teidän kannattaa hakea lainopillista apua:

• Oikeusaputoimistosta voit saada oikeudellisen avustajan, jos olet taloudellisen tilanteesi takia oikeutettu oikeusapuun. Valtio voi maksaa avustajan kulut kokonaan tai osittain. Voit arvioida oikeuttasi oikeusapuun alustavasti oikeusavun koekäyttövaralaskelmalla (oikeus.fi).Avautuu uuteen ikkunaan.
• Yksityisen asianajajan palvelujen kuluista vastaatte itse. Kannattaa kuitenkin tarkistaa, kuuluvatko kulut esimerkiksi kotivakuutuksenne oikeusturvavakuutuksen piiriin.

Osituskirja voi olla hyvä myös rekisteröidä Digi- ja väestötietovirastoon. Lue osituskirjan rekisteröinnistä tarkemmin Digi- ja väestötietoviraston sivuilta.Avautuu uuteen ikkunaan.

Puolisot voivat rajata avio-oikeutta tekemällä yhdessä avioehdon. Tällöin omaisuus jaetaan avioehdossa määritellyllä tavalla. Avioehdosta voit lukea tarkemmin Avioehto-sivulta.

Avioehto on voimassa, jos se on tehty kirjallisesti ja rekisteröity. Avioehtoa ei voi enää tehdä tai muuttaa, kun ensimmäinen avioerohakemus on toimitettu käräjäoikeuteen.

Tarkista tai muuta avioehtoa Digi- ja väestötietovirastossa. 

Jos ette pääse sopuun omaisuuden jaosta, voitte pyytää käräjäoikeutta määräämään pesänjakajan, joka tekee esityksen omaisuuden jakamisesta.

Pesänjakajan käyttämistä kannattaa pitää viimeisenä keinona, sillä pesänjakajan palvelut ovat maksullisia ja ratkaisun saaminen saattaa kestää kauan. Osapuolet maksavat pesänjakajan palkkion ja kulut puoliksi.

Voitte vaatia niin sanottua omaisuuden erottelua, jos jompikumpi seuraavista ehdoista toteutuu:

• olette asuneet yhdessä vähintään viisi vuotta
• teillä on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi.

Omaisuuden erottelun yhteydessä toisella teistä saattaa olla oikeus hyvitykseen toiselta puolisolta. Hyvitys muodostuu sen mukaan, miten olette osallistuneet yhteisiin kuluihin.

Voitte sopia omaisuuden erottelusta laatimalla erottelukirjan, jossa kerrotaan, mitä kumpikin teistä saa. Erottelukirja ja hyvityksiä koskevat sopimukset rekisteröidään Digi- ja väestötietovirastoon.

Jos yhteisen omaisuuden jakaminen ei onnistu yhdessä sopimalla, voitte hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan nimeämistä. Tällöin pesänjakaja suorittaa erottelun. Pesänjakajan palvelut ovat maksullisia ja ratkaisun saaminen saattaa kestää kauan. Osapuolet maksavat pesänjakajan palkkion ja kulut puoliksi.