Työtaisteluilla tarkoitetaan lakkoja ja työsulkuja. Lakko on palkansaajaosapuolen aloittama työtaistelu. Työsulun puolestaan aloittaa työnantajapuoli.
Työ- ja virkasuhteen ehdoista saa ryhtyä työtaisteluun silloin, kun työ- tai virkaehtosopimus ei ole voimassa. Lakosta tai työsulusta on jätettävä kirjallinen ilmoitus vastapuolelle ja valtakunnansovittelijan toimistoon vähintään kaksi viikkoa ennen työtaistelun alkamista. Ilmoituksesta on käytävä selville valmistellun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.
Palkansaajat voivat ryhtyä työtaisteluun myös painostaakseen poliittisia päättäjiä. Mielenosoituslakot ja poliittiset lakot kestävät yleensä määräajan. Myös näistä on ilmoitettava ennakkoon valtakunnansovittelijalle ja vastapuolelle.
Viranhaltijoiden poliittiset lakot ja mielenosoituslakot ovat laittomia.
Työntekijät voivat ryhtyä tukilakkoon. Tukilakon tarkoituksena on tukea jonkin toisen alan työntekijöitä pääsemään sopimukseen. Myös tukilakoista on ilmoitettava ennakkoon.
Ammattiosasto, henkilöstöyhdistys ja palkansaajaliitto voidaan tuomita hyvityssakkoihin laittomasta työtaistelusta ja työehtosopimuksen valvontavelvollisuuden rikkomisesta.
Lakossa ollessasi sinulle ei makseta palkkaa. Sinulla ei ole lakkopäiviltä oikeutta myöskään työnantajan kustantamiin luontaisetuihin, kuten lounasseteleihin. Ammattiliitto voi kuitenkin maksaa sinulle lakkokorvausta, jos olet liiton jäsen.
Erääntyneet työsuhteesta johtuvat palkka- ja vastaavat saatavat maksetaan sinulle lakonkin aikana normaaleina palkanmaksupäivinä.
Työnantajapuolen työtaistelu voi olla työsulku, jolla estetään työntekijöitä työskentelemästä.
Työsulusta on jätettävä kirjallinen ilmoitus vastapuolelle ja valtakunnansovittelijan toimistoon vähintään kaksi viikkoa ennen työtaistelun alkamista. Ilmoituksesta on käytävä selville valmistellun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.
Työnantajaliitto voidaan tuomita hyvityssakkoihin laittomasta työtaistelusta ja työehtosopimuksen valvontavelvollisuuden rikkomisesta.
Valtakunnansovittelijan tehtävä on ehkäistä ja sovitella työriitoja. Kun työ- tai virkaehtosopimus päättyy ja neuvottelut uudesta sopimuksesta kariutuvat, ammattiliitto voi jättää lakkovaroituksen tai työnantajaliitto varoituksen työsulusta. Sen jälkeen valtakunnansovittelija ryhtyy rakentamaan sovintoa ammattiliiton ja työnantajaliiton kesken, jotta sopimus syntyisi eikä lakko tai työsulku alkaisi.
Jos työtaistelutoimi eli lakko tai työsulku alkaa, sovittelija ohjaa neuvotteluja työriidan lopettamiseksi. Sovittelija jättää yleensä osapuolten hyväksyttäväksi oman sovintoehdotuksensa. Osapuolet voivat joko hyväksyä tai hylätä sen.
Suomessa on pakkosovittelu mutta ei pakkosovintoa. Tämä tarkoittaa, että työntekijä- ja työnantajaliiton on mentävä kutsuttaessa sovittelijan pakeille mutta sopimusta ei ole pakko tehdä.
Jos työ- tai virkaehtosopimuksen voimassa ollessa syntyy riitaa sopimuksen tulkinnasta, kiista voidaan viedä työtuomioistuimeen. Työtuomioistuin ratkoo vain työ- ja virkaehtosopimuksia koskevia kiistoja ja antaa näitä asioita koskevia lausuntoja muille tuomioistuimille.
Työtuomioistuin voi määrätä ammattiosastolle, henkilöstöyhdistykselle, ammattiliitolle tai työnantajaliitolle hyvityssakkoja laittomasta lakosta, työsulusta tai muusta työ- ja virkaehtosopimuksen rikkomisesta.
Työtuomioistuimen päätöksestä ei voi valittaa mihinkään oikeusasteeseen.