Konkurssimenettely
Konkurssimenettelyssä maksukyvytön ja kannattamaton yrityksesi lopetetaan tuomioistuinkäsittelyn päätteeksi. Voit hakea yrityksesi konkurssiin itse, tai joku yrityksesi velkojista voi tehdä sen. Tuomioistuin määrää pesänhoitajan, joka hoitaa konkurssipesän hallinnon ja edustaa pesää. Konkurssi voi myös peruuntua, jos siihen on pätevä syy.
Jos yrityksesi on pysyvästi maksukyvytön eikä sen toimintaa voi enää saada kannattavaksi, se lopetetaan konkurssimenettelyn seurauksena.
Konkurssimenettelyn aloittamisesta päättää tuomioistuin konkurssihakemuksen perusteella. Hakemuksen voi jättää joko yrityksesi itse tai joku sen velkojista.
Konkurssissa yrityksesi ei saa enää itse hallita omaisuuttaan. Sen sijaan tuomioistuin määrää konkurssipesälle pesänhoitajan. Hän muuttaa yrityksesi koko omaisuuden rahaksi ja jakaa rahat velkojille. Vaikka pesänhoitajalla on konkurssipesässä paljon valtaa, ylin päätösvalta on yleensä silti velkojilla.
Kun konkurssimenettely on päättynyt, Patentti- ja rekisterihallitus saa asiasta tiedon ja merkitsee sen kaupparekisteriin. Samalla yrityksesi yleensä purkautuu, joten varsinaista lopettamisilmoitusta ei tarvitse tehdä.
Yrityksesi voi hakeutua konkurssiin myös omasta aloitteestaan. Se on järkevää silloin, kun tiedät, ettei yrityksesi pysty selviytymään talousvaikeuksistaan muilla keinoin millään aikavälillä. Tällöin yrityksesi ei tule jäädä odottamaan velkojan tekemää konkurssihakemusta.
Älä siis turhaan pitkitä kannattamattoman yrityksesi toimintaa.
Oma-aloitteisen ja ajoissa aloitetun konkurssin ansiosta
- yrityksesi ei enää velkaannu lisää, et myöskään sinä yrittäjänä
- yrityksesi lainojen takaajat, kuten sukulaisesi, voivat välttyä omaisuutensa menetykseltä
- henkinen jaksamisesi kohentuu, kun huolet yrityksestäsi ja sen taloudesta hellittävät
- yrityksesi vastuuhenkilöt voivat välttyä tahattomista laiminlyönneistään aiheutuneiden vahingonkorvausten maksamiselta
- voit tulevaisuudessa helpommin perustaa uuden yrityksen, kun velkasi eivät kasva liian suuriksi ja liiketoimintakiellon riski pienenee.
Konkurssissa ei ole mitään hävettävää. Joskus se vain on ainoa keino lopettaa yritystoiminta.
Konkurssihakemus on vapaamuotoinen. Se tulee aina tehdä kirjallisena.
Hakemuksesta tulee käydä ilmi
- että yritystä haetaan konkurssiin
- miksi yritystä haetaan konkurssiin
- konkurssiin haettavan yrityksen nimi, kotipaikka ja Y-tunnus
- hakijan yhteystiedot
- miksi asia kuuluu juuri kyseisen alueen tuomioistuimelle.
Hakemukseen tulee liittää asiakirja, johon hakija vetoaa. Se voi olla esimerkiksi selvitys velasta, jota velkoja käyttää konkurssin perusteluna. Hakemuksen liitteenä tulee olla myös kaupparekisterin ote.
Jos haet yritystäsi konkurssiin itse, liitä hakemukseen lisäksi
- yrityksesi toimivaltaisen toimielimen, kuten osakeyhtiön hallituksen, päätös konkurssiin hakeutumisesta
- selvitys yrityksesi omaisuudesta ja veloista
- luettelo yrityksesi suurimmista velkojista yhteystietoineen.
Voit kysyä neuvoa konkurssihakemuksen tekemiseen esimerkiksi käräjäoikeudesta tai lakiasiantuntijoilta.
Tuomioistuin määrää konkurssipesälle pesänhoitajan, joka edustaa pesää ja hoitaa sen hallinnon. Pesänhoitajana toimii usein asianajaja. Pesänhoitaja ei voi olla henkilö, joka on hoitanut yrityksesi tai sen velkojien asioita aiemmin.
Pesänhoitajan tehtävänä on
- selvittää yrityksesi velkojen määrä
- laatia pesäluettelo yrityksesi varoista ja veloista
- laatia velallisselvitys yrityksestäsi
- laatia jakoluettelo, jonka mukaan yrityksesi velat maksetaan
- myydä yrityksesi omaisuus, maksaa pesän velat ja jakaa jäljelle jäävät varat velkojille
- huolehtia, että työntekijäsi saavat palkkansa palkkaturvan kautta
- huolehtia konkurssipesän kirjanpidosta
- järjestää velkojainkokoukset
- laatia pesän lopputilitys.
Pesänhoitajan palkkiosta päättävät velkojat. Hän saa myös korvauksen pesänhoidon kuluista. Palkkio ja korvaus maksetaan konkurssipesän varoista.
Pesänhoitajien työskentelyä valvoo konkurssiasiamies. Asianajajia valvoo lisäksi Suomen Asianajajaliiton yhteydessä toimiva valvontalautakunta.
Konkurssi voi peruuntua, jos peruuntumista haetaan tuomioistuimelta kahdeksan päivän kuluessa konkurssin alkamisesta. Peruuntumiselle on kuitenkin oltava pätevä syy. Syynä voi olla esimerkiksi, että yrityksesi on saanut maksettua velkansa velkojalleen.
Jos velkoja on hakenut yrityksesi konkurssiin, velkojan ja yrityksesi tulee hakea peruuntumista yhdessä. Muita velkojia ja pesänhoitajaa voidaan kuulla peruuntumishakemuksen johdosta. Kuuleminen voi vaikuttaa tuomioistuimen päätökseen siitä, perutaanko konkurssi vai ei.
Jos olet jättänyt konkurssihakemuksen itse, hae myös peruuntumista itse. Siinäkin tapauksessa velkojille ja pesänhoitajalle voidaan varata tilaisuus tulla kuulluksi.
Tuomioistuin ilmoittaa peruuntumisesta yrityksellesi, konkurssihakemuksen tehneelle velkojalle ja pesänhoitajalle. Saat pesänhoitajalta tilityksen siitä, mihin pesän varoja on käytetty. Maksa hänelle tuomioistuimen määräämä palkkio.
Kun konkurssi on peruuntunut, yrityksesi voi jatkaa toimintaansa normaalisti.
Tämä verkkosivu on osa Euroopan Your Europe -portaalia. Anna palautetta Euroopan komission palautelomakkeen kautta.Avautuu uuteen ikkunaan.