Perunkirjoitus

Kuolinpesän osakkaita ovat esimerkiksi

• vainajan lapset tai lastenlapset
• yleistestamentinsaajat eli henkilöt, joille vainaja on testamentannut jonkin suhteellisen osan omaisuudestaan
• leski.

Leski on osakas omaisuuden ositukseen saakka.

Avopuoliso ei ole osakas, ellei kuollut avopuoliso ollut tehnyt testamenttia hänen hyväkseen.

Perunkirjoitus on pakko järjestää, jos henkilö asui kuolinhetkellään vakinaisesti Suomessa. Vainajan iällä, kansalaisuudella tai omaisuuden määrällä ei ole vaikutusta asiaan. Myös lapsen kuoleman jälkeen pitää tehdä perunkirjoitus.

Perunkirjoitus on hyvä järjestää myös silloin, jos henkilö asui vakinaisesti ulkomailla, mutta hänellä oli kuollessaan kiinteää omaisuutta Suomessa. Tällaisessa tilanteessa perukirjaa ei tarvitse laatia Verohallintoa varten, mutta perukirja voi helpottaa asiointia muiden viranomaisten tai esimerkiksi pankkien kanssa. Vaikka perukirjaa ei tehtäisi, pitää joissakin tilanteissa Verohallinnolle antaa perintöveroilmoitus. Verohallinnon verkkosivuilta löydät tietoa erilaisista kansainvälisistä tilanteistaÄvvan ođđ ikkna. ja perintöveroilmoituksestaÄvvan ođđ ikkna..

Jos annat perukirjan myöhässä tai jos sen tiedot eivät ole oikein tai niitä puuttuu, Verohallinto voi määrätä myöhästymismaksun tai veronkorotuksenÄvvan ođđ ikkna.. Jos perukirja jää tekemättä, perintövero voidaan määrätä arvioimalla.

Voit hakea perunkirjoituksen järjestämiseen lisäaikaa Verohallinnolta, jos siihen on perustellut syyt. Lisäaikaa pitää hakea ennen kuin kuolemasta on kulunut kolme kuukautta.

Jos perunkirjoitus on järjestetty, mutta tarvitset lisäaikaa perukirjan lähettämiselle, sitä on haettava yhden kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta. Voit hakea lisäaikaa OmaVero-palvelussa tai lomakkeellaÄvvan ođđ ikkna..

Perunkirjoituksen voi järjestää itse tai siinä voi käyttää asiantuntijan apua, joka yleensä on maksullista. Perunkirjoituksen toimittaminen vaatii moniin asioihin perehtymistä ja erilaisia selvityksiä. Siksi perunkirjoituksen toimittamiseen usein tarvitaan asiantuntijan apua. Perunkirjoituksia tekevät esimerkiksi asianajo- ja lakiasiaintoimistot, hautaustoimistot ja pankit.

Perunkirjoitukseen on mahdollista saada apua myös oikeusaputoimistoltaÄvvan ođđ ikkna., jos tulosi alittavat oikeusavun tulorajat.

Myös jotkut ammattiliitot tarjoavat jäsenilleen neuvontaa perunkirjoitukseen liittyvissä asioissa.

Perunkirjoituksessa on oltava läsnä pesän ilmoittaja ja kaksi uskottua miestä. Perunkirjoitukseen pitää kuitenkin kutsua kaikki kuolinpesän osakkaat.

Uskottujen miesten pitää olla oikeustoimikelpoisia ja täysi-ikäisiä. Muuten heille ei ole asetettu erityisiä pätevyysvaatimuksia. Uskotut miehet arvioivat pesän varat ja velat.

Yksi perunkirjoitukseen osallistuvista on pesän ilmoittaja. Pesän ilmoittaja ilmoittaa uskotuille miehille pesän varat ja velat. Pesän ilmoittajana toimii yleensä se, joka hoitaa pesän omaisuutta tai tuntee pesän omaisuuden parhaiten.

Kuolinpesään voidaan tarvittaessa hakea käräjäoikeudelta pesänselvittäjä. Tämä voi olla tarpeen esimerkiksi silloin, kun kuolinpesän osakkailla on riitoja. Pesänselvittäjästä voi aiheutua merkittäviä kustannuksia eikä menettelyyn kannata turvautua silloin, kun kuolinpesä tarvitsee apua vain asiakirjojen laadintaan.

Pesänselvittäjän määräämistä voi hakea kuka tahansa pesän osakas.

Pesänselvittäjän määräämisen jälkeen osakkaat eivät voi tehdä mitään pesää koskevia päätöksiä.

Jos hankit perunkirjoituksen yksityiseltä toimijalta, tutustu palvelun hintoihin etukäteen. Hinta voi vaihdella esimerkiksi sen mukaan, miten laajasta kuolinpesästä on kyse. Hinta voi nousta satoihin tai jopa tuhansiin euroihin. Kuluja tulee myös erilaisten asiakirjojen hankkimisesta. 

Perunkirjoituksesta aiheutuvat kulut maksetaan ensisijaisesti kuolinpesän varoista, jos varat riittävät niihin. Jos kuolinpesän varat eivät riitä, palvelun tilaaja vastaa kuluista. Myöhempien erimielisyyksien välttämiseksi perunkirjoitukseen liittyvistä toimeksiannoista kannattaa sopia kuolinpesän osakkaiden kesken etukäteen.

Kyllä. Perukirja pitää tehdä, vaikka vainaja olisi varaton.

Jos vainajalla oli velkoja, ne kirjataan perukirjaan. Kun velat on merkitty perukirjaan, perilliset eivät ole niistä vastuussa.

Jos vainajalla ei ollut omaisuutta eikä velkoja, kuolinpesä todetaan perukirjassa varattomaksi ja velattomaksi.

Sukuselvityksiä antavat Digi- ja väestötietovirasto (DVV), Evankelisluterilainen kirkko ja Ortodoksinen kirkko.

Jos henkilö on kuulunut koko elämänsä evankelisluterilaiseen tai ortodoksiseen seurakuntaan, tilaa sukuselvitys kirkon rekisteristä:

• Todistukset evankelisluterilaisesta kirkosta
• Todistukset ortodoksisesta kirkostaÄvvan ođđ ikkna..

Tilaa sukuselvitys Digi- ja väestötietovirastosta, jos henkilö

• ei ole kuulunut edellä mainittuihin seurakuntiin tai
• on kuulunut rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan (muut kuin evankelisluterilainen tai ortodoksinen kirkko).

Saatat tarvita sukuselvityksiä sekä seurakunnista että DVV:sta. Näin on esimerkiksi silloin, jos henkilö on kuulunut seurakuntaan vain osan elämästään.

DVV:sta on mahdollista saada myös evankelisluterilaiseen tai ortodoksiseen kirkkoon kuuluvasta sukuselvitys 1.10.1999 jälkeiseltä ajalta. Tätä edeltävältä ajalta selvitys on aina tilattava seurakunnasta.

Sukuselvityksen luovutetulla alueella asumisen ajalta voit tilata Kansallisarkistosta.

Usein tieto perillisen elossa olosta ilmenee jo vainajasta tehdystä sukuselvityksestä. Tällöin hänestä ei tarvita erillistä elossaolotodistusta.

Jos tietoa ei ole sukuselvityksessä, on pesän osakkaasta tilattava erikseen elossaolotodistus. Näin on esimerkiksi silloin, jos vainaja kuului kirkkoon, mutta perillinen ei.

Kirkkoon kuuluvat voivat tilata elossaolotodistuksen seurakuntien verkkopalvelusta, muut Digi- ja väestötietovirastosta.

• Elossaolotodistus Digi- ja väestötietovirastosta
• Todistukset evankelisluterilaisesta kirkosta
• Todistukset ortodoksisesta kirkostaÄvvan ođđ ikkna.

Jos vainaja tai muu henkilö, josta sukuselvitys tarvitaan, oli asunut ulkomailla, on sukuselvitys hankittava ulkomailta.

Jos kuolinpesän osakas asuu ulkomailla, on hänestä hankittava elossaolotodistus kyseisestä maasta. Jos osakas käy Suomessa, hän voi hankkia elossaolotodistuksen myös asioimalla Digi- ja väestötietoviraston julkisen notaarin palveluissaÄvvan ođđ ikkna..

Tietoa sukuselvityksen ja elossaolotodistuksen hankkimisesta ulkomailta löydät kyseisen maan Suomen ulkomaanedustuston verkkosivuiltaÄvvan ođđ ikkna.. Sukuselvityksestä käytetään edustustojen sivuilla termiä virkatodistus. Elossaolotodistus löytyy edustustojen sivuilta yleensä notaaripalvelujen alta.

Ulkoministeriö auttaa tarvittavien asiakirjojen hankkimisessa vain, jos jokin maa ei luovuta asiakirjoja muille kuin diplomaattiselle edustustolle.

Tilin saldotodistuksesta käy ilmi vainajan talletetun varallisuuden, velkojen ja sijoitusten arvo kuolinpäivänä. Osa pankeista toimittaa saldotodistukset automaattisesti, osasta ne pitää tilata erikseen.

Saldotodistukset tarvitaan

• pankkitileistä
• luottokorteista
• arvo-osuustileistä
• osakesäästötileistä.

Jos vainajalla oli opintolainaa, merkitse sen arvoksi perukirjaan 0 euroa.

Perunkirjoitusta varten tarvitset myös tiedot

• vainajan elinaikaan kohdistuvista laskuista, kuten esimerkiksi puhelinlaskut, sähkölaskut, vuokrat, sairaalalaskut ja maksamattomat verot.
• hautajaiskuluista
• perunkirjoituksen järjestämisestä aiheutuneista kuluista.

Ilmoita nämä tiedot perukirjassa vähennyksinä.

Lue lisää tilanteesta, jos vainajan varat eivät riitä laskujen maksuun.

Omaisuus arvioidaan perukirjaan sen mukaan, mikä olisi ollut sen todennäköinen myyntihinta kuolinpäivänä.

Lue Verohallinnon sivuilta, miten omaisuuden arvo pitää määrittää perukirjaan.Ävvan ođđ ikkna.

Maanmittauslaitoksen asiakaspalveluÄvvan ođđ ikkna. auttaa selvittämään, mitä kiinteistöjä vainaja omisti.

Kiinteistöjen ja huoneistojen arvojen arvioinnissa auttavat kiinteistönvälittäjät. Arvon määrittämiseen voi käyttää myös vertailukauppoja eli sellaisia kauppoja, joissa on myyty vastaavaa omaisuutta. Jos vainajan asunto myydään kuolinpesästä ja sen osakkaista riippumattomalle ostajalle pian perunkirjoituksen jälkeen, osoittaa myyntihinta luotettavimmin asunnon arvon. Jos asunto myydään ennen perintöverotuksen toimittamista, kannattaa kaupasta antaa heti tieto Verohallintoon, jotta tietoa voidaan hyödyntää perintöverotuksessa. Jos perintöverotus ehditään toimittaa ennen myyntiä, perillinen voi oikaisuvaatimuksella vaatia perintöverotusarvoa oikaistavaksi vastaamaan myyntihintaa.

Autojen hinnan arviossa voi käyttää apuna esimerkiksi autojen nettimyyntipalveluita tai asiantuntijaa.

Tietoa metsän arvon määrittämisestä löydät Metsäkeskuksen sivuilta.Ävvan ođđ ikkna.

Hanki perunkirjoitusta varten myös

• vainajan ja lesken viimeisin esitäytetty veroilmoitus tai verotuspäätös
• kiinteistöveroilmoitus, jos vainaja omisti kiinteistöjä
• mahdollinen testamentti
• tieto mahdollisista ennakkoperinnöistä
• tiedot lahjoista, joita vainaja on antanut pesän osakkaille viimeisen kolmen vuoden sisällä
• vakuutuspäätös, jos kuoleman johdosta on maksettu vakuutuskorvausta.