Alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä ...
Kaavaprosessien kulku ja kesto vaihtelevat tapauskohtaisesti. Kaavatyön alkuvaiheessa laaditaan aina osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa määritellään, miten osallistuminen ja vuorovaikutus kaavatyön aikana toteutetaan. Tyypillisessä kaavaprosessissa on mahdollisuus antaa mielipide, kun kaavan valmisteluaineisto on nähtävillä sekä virallinen muistutus, kun kaavaehdotus on nähtävillä. Mielipiteet ja muistutukset toimitetaan kunnan kirjaamoon kaavan nähtävillä olon aikana.
Sipoossa kaavatyön aikana järjestetään usein täydentäviä osallistumismahdollisuuksia, kuten asukaskyselyitä, työpajoja tai kaavakävelyitä. Valmisteilla oleviin kaava-aineistoihin voi tutustua koko kaavaprosessin ajan kunnan verkkosivuilla.
Kaavan hyväksymisen jälkeen on mahdollisuus valittaa asemakaavan hyväksymispäätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. Valitusaika on 30 pv hyväksymispäätöksen pöytäkirjan nähtäville asettamisesta.
Kaikilla, joiden oloihin tai etuihin asemakaavoitus vaikuttaa, on oikeus osallistua asemakaavoitusprosessiin ja vaikuttaa siihen osaltaan.
Kaavaa valmisteltaessa on oltava vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, siten kuin alueidenkäyttölaissa säädetään.
Kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen.
Asemakaava on yksityiskohtainen suunnitelma siitä, mitä alueelle rakennetaan ja miten aluetta muutoin käytetään. Rakennusta ei saa rakentaa asemakaavan vastaisesti. Kunta vastaa asemakaavoituksesta omalla alueellaan. Asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto, mutta valtuuston päätösvaltaa voidaan johtosäännössä siirtää myös kunnanhallitukselle tai lautakunnalle. Kunnan on seurattava asemakaavoituksensa tilaa ja tarvittaessa uudistettava vanhentuneet asemakaavat. Asemakaavassa vahvistetaan nimet kaduille, puistoille, ulkoilualueille ja aukioille.
Kunta voi määrätä rakennuskiellon alueelle, jonka asemakaavan laatiminen tai muuttaminen on vireillä.
Asemakaavoitukseen voi osallistua tekemällä aloitteen kaavoituksesta tai jättämällä mielipiteen valmisteilla olevasta kaavasta. Jos kaavaehdotus vaikuttaa asukkaan asumiseen tai työntekoon, hänellä on oikeus antaa kirjallinen muistutus nähtävillä olevasta kaavaehdotuksesta. Kaavan hyväksymispäätöksestä on oikeus tehdä kunnallisvalitus.
Alueidenkäyttölaki
Alueidenkäyttölaki