Yleiskaavoitukseen vaikuttaminen

Jos haluat vaikuttaa yleiskaavoitukseen, saat ohjeet kunnalta.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma eli OAS tehdään jokaisesta kaavasta. Sen avulla osallisia pyritään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa informoimaan kyseisen kaavan lähtökohdista, vaikutuksista ja osallistumismenettelystä.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kuvataan suunnittelun kohde, kaavoituksen lähtökohdat ja tavoitteet, mahdolliset vaihtoehdot sekä miten kaavan vaikutuksia arvioidaan. Arvioitaviksi tulevat esimerkiksi yhdyskuntarakenteelliset, yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja ympäristövaikutukset. Lisäksi kerrotaan, miten kaavan valmistelu etenee, kuka ja kuinka siihen voi osallistua sekä päätöksentekovaiheet ja aikataulu.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan tarkentaa ja muuttaa suunnittelun edetessä.

Osallisia ovat kaavoitettavan alueen maanomistajat, naapurit ja asukkaat, yritykset ja työntekijät ja ylipäänsä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin elinoloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään.

Osalliset on lueteltu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Osalliseksi voi myös ilmoittautua kaavahankkeen kuluessa ottamalla yhteyttä kaavan laatijaan. Kaavasta tiedotetaan osallisille niin, että he voivat osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta.

Jos osallisjoukko on laaja, hanke merkittävä tai sen arvellaan herättävän mielenkiintoa, osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ilmoitetaan paikallispäivälehdissä. Pienemmissä kaavahankkeissa suunnitelma postitetaan tiedossa oleville osallisille.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esillä kunnantalolla kuntakehityskäyttöpalvelujen ilmoitustaululla ja verkkosivuilla. Se voi olla esillä myös esimerkiksi kirjastossa. Taloyhtiöissä suunnitelma postitetaan isännöitsijälle.

Mielipiteiden esittäminen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta:

Osallisille varataan mahdollisuus antaa palautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Kun erilaiset näkemykset tulevat esiin ajoissa ja niistä voidaan keskustella, vältetään ikävät yllätykset ja viivytykset myöhemmin. Työn alkaessa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on vielä helppo tarkistaa.

Kaavan laatimisesta vastaa kaavan valmistelija yhteistyössä liikenne-, yhdyskunta-, rakennussuunnittelun ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Myös ympäristöjärjestöt, rakennuttajat ja osalliset ovat yhteistyökumppaneita.

Kaikilla, joiden oloihin tai etuihin yleiskaavoitus vaikuttaa, on oikeus osallistua yleiskaavoitusprosessiin ja vaikuttaa siihen osaltaan.

Kunnilla on mahdollisuus tehdä yhteinen yleiskaava, jolla sovitetaan yhteen toimintoja ja ohjataan maankäyttöä yleispiirteisesti. Kunnat voivat antaa yhteisen yleiskaavan laatimisen ja hyväksymisen maakunnan liiton, kuntayhtymän tai muun yhteisen toimielimen tehtäväksi. Ympäristöministeriö vahvistaa kaavan. Yleensä siis yhteinen yleiskaava laaditaan, kun kunnilla on jollakin alueella yhtenevät päämäärät.

Kunnan tulee huolehtia tarpeellisesta yleiskaavan laatimisesta ja sen pitämisestä ajan tasalla.

Kun yleiskaavan laatiminen tai muuttaminen on pantu vireille, kunta voi määrätä alueelle rakennuskiellon ja Maankäyttö ja rakennuslaissa 128 §:ssä tarkoitetun toimenpiderajoituksen.

Rakennuskielto ja toimenpiderajoitus ovat voimassa enintään viisi vuotta. Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi kunta voi pidentää aikaa enintään viidellä vuodella ja erityisestä syystä sen jälkeen vielä enintään viidellä vuodella. (21.4.2017/230)

Jos kunta on määrännyt 1 momentissa tarkoitetun rakennuskiellon tai toimenpiderajoituksen, ne ovat voimassa myös alueella, jolle on hyväksytty yleiskaava tai yleiskaavan muutos, kunnes hyväksymispäätös on saanut lainvoiman.

Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon:

1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys;

2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö;

3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus;

4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla;

5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön;

6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset;

7) ympäristöhaittojen vähentäminen;

8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä

9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.

Yleiskaava esitetään kartalla. Kaavaan kuuluvat myös kaavamerkinnät ja -määräykset. Yleiskaavaan liittyy selostus, jossa esitetään kaavan tavoitteiden, eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten sekä ratkaisujen perusteiden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot.

Yleiskaava kertoo, miten kunta suunnittelee alueidensa käyttöä ja jakamista asumisen, työelämän, liikenteen, virkistyksen ja muiden toimintojen kesken. Yleiskaavasta säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa.

Kunta voi laatia yleiskaavan joko yksin tai yhdessä naapurikuntiensa (yhteinen yleiskaava) kanssa.