suomi.fi
Siirry suoraan sisältöön.
Vastuuorganisaatio Maanmittauslaitos

Kiinteistön tai sen osan lunastaminen

  • Palvelu
  • Koko Suomi
  • Julkinen palvelu

Maata lunastetaan pääsääntöisesti yleiseen tarpeeseen lain tai lunastusluvan perusteella. Lunastaja on usein valtio, kunta tai esimerkiksi sähkölaitos. Pakkolunastus edellyttää yleensä joko valtioneuvoston tai tietyissä tapauksissa Maanmittauslaitoksen myöntämää lunastuslupaa. Joskus lunastusoikeus ratkaistaan maanmittaustoimituksessa. Esimerkiksi kunnalle voidaan maanmittaustoimituksessa lunastaa asemakaavassa kunnan tarpeisiin osoitettu yleinen alue tai yleisen rakennuksen tontti.

Useimmiten yksityinen maanomistaja joutuu lunastuksen kanssa tekemisiin ollessaan osapuolena lunastustoimituksessa. Lunastuksen kohteena voi olla kiinteistö tai sen osa (jolloin omistusoikeus siirtyy) taikka pysyvä tai määräaikainen erityinen oikeus. Yleiset tiet ja rata-alueet lunastetaan yleensä maapohjineen kun taas sähkö- ja kaasulinjoja varten lunastetaan vain käyttöoikeus maahan. Maanomistaja saa lunastettavasta alueestaan sekä haitoista ja vahingoista ja muista taloudellisista menetyksistään korvauksen, joka päätetään maanmittaustoimituksessa.

Yksityinen maanomistaja voi hakea lunastusta seuraavissa tilanteissa:

  • Kiinteistön kohdalla on vesijättömaata. Kiinteistö ei tällöin ulotu rantaviivaan saakka vaan päättyy vesijättömaahan. Vesijättöä syntyy yleensä järven vedenpinnan laskemisen tai rannikkoalueella maan kohoamisen takia. Vesijättömaa ei automaattisesti kuulu kiinteistönomistajalle jonka omistaman kiinteistön kohdalla se on. Vesijätön saa omistukseensa vain lunastamalla. Vesijättö liitetään siihen rajoittuvaan kiinteistöön maanmittaustoimituksessa (vesijätön lunastus).
  • Yhteisen maa-alueen lunastusta voi hakea, jos aluetta voi tarkoituksenmukaisesti käyttää vain hakijan omistaman kiinteistön yhteydessä. Esimerkiksi pitkään käyttämättömänä ollut kylän yhteinen sorakuoppa sijaitsee kokonaan hakijan omistaman kiinteistön rajojen sisällä. Yhteiset maa-alueet ovat yleensä pieniä maa-ainestenottopaikkoja tai venevalkamia.
  • Hakija omistaa pääosan asemakaavan mukaisesta tontista ja haluaa lunastaa loputkin eli puuttuvan osan tontista. Sitovan tonttijaon alueella on koko kaavan mukaisen tontin alue oltava samalla omistajalla jotta se voidaan lohkoa rakennuspaikaksi.

Toimi näin

Hae toimitusta Asiointipalvelussa: valitse ensin kiinteistö ja mitä toimitusta haet, täytä sitten hakemuksen tiedot ja liitä hakemukseen mahdolliset liitteet.

Voit hakea toimitusta myös paperisella hakemuslomakkeella, jos sinulla ei ole mahdollisuutta käyttää Asiointipalvelua.

Kenelle ja millä ehdoin

Hakijan on omistettava lunastettavaan alueeseen rajoittuva kiinteistö taikka lunastettavaa aluetta voi muutoin tarkoituksenmukaisesti käyttää vain hakijan omistaman kiinteistön yhteydessä. Jos kyse on tontin osan lunastuksesta, on etuoikeus lunastukseen sillä joka omistaa ennestään arvokkaimman osan tontista.

Palvelu on maksullinen.

Vesijätön ja yhteisen alueen lunastuksessa maksu määräytyy lunastettavan alueen pinta-alan mukaan. Tontin osan lunastus laskutetaan käytetyn työajan mukaan. Maanmittausmaksun lisäksi hakija joutuu luonnollisesti maksamaan korvauksen saamastaan alueesta.

Tausta ja lainsäädäntö

Laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta

Perustiedot

Palvelun toteuttaaMaanmittauslaitos
Palvelusta vastaaMaanmittauslaitos
Alue Koko Suomi
Palvelun kieletsuomi, ruotsi
Tekstistä vastaa: Maanmittauslaitos
Päivitetty: 26.8.2020