Apurahan hakeminen tieteelliseen työhön

Kuka tahansa tieteellistä työtä tai tutkimusta tekevä voi hakea apurahaa turvatakseen toimeentulonsa ja kattaakseen tutkimukseen liittyviä kuluja, kuten matka- ja laitekustannuksia. Apurahoja myönnetään sekä perustutkintoja suorittaville opiskelijoille että jatko-opiskelijoille. Monet tohtorinväitöskirjan tehneet tutkijat tekevät tutkimustyötä apurahojen turvin. Ns. post doc -apurahat on tarkoitettu jo väitelleille tutkijoille.

Apurahoja myönnetään sekä työryhmille että itsenäisille tutkijoille. Jos apurahoitus myönnetään esimerkiksi yliopiston tutkimusryhmälle, yliopisto maksaa sillä palkat ja vastaa muista työnantajavelvoitteista.

Perustutkintoa suorittaville myönnetään usein kertaluonteisia apurahoja. Jatko-opiskelijoille ja tohtorintutkinnon suorittaneille myönnettävät apurahat voivat olla myös pitkäaikaisia.

Apurahalla työskentelevä tutkija voi olla esimerkiksi yliopiston työryhmän tai muun yhteisön jäsen. Hänellä saattaa olla yhteisössä esimerkiksi työtila, mutta hän ei välttämättä voi käyttää muita työpaikan palveluita, kuten tietoverkkoja tai kopiointia. Hän vastaa itse työajastaan, eläkemaksuistaan ja terveydenhuollostaan.

Apurahatutkijalla ei ole velvollisuutta osallistua työyhteisön hallintoa koskeviin tehtäviin, työyhteisön kehittämiseen tai opetuksen antamiseen.

Löydät rahoitushakuja ja rahoittajia Tiedejatutkimus.fi-palvelustaÄvvan ođđ ikkna.. Jatkuvasti päivitettävästä tietokannasta löytyy monipuolisesti apurahojen hakemiseen liittyvää tietoa. Merkittäviä tieteen rahoittajia ovat muun muassa Suomen AkatemiaÄvvan ođđ ikkna., Suomen KulttuurirahastoÄvvan ođđ ikkna. ja Koneen SäätiöÄvvan ođđ ikkna.. Rahastojen ja säätiöiden lisäksi apurahoja voivat myöntää yritykset ja yhdistykset.

Apurahoja myönnetään humanistisiin tieteisiin ja teologiaan, yhteiskunta-, talous- ja käyttäytymistieteisiin, maa- ja metsätaloustieteisiin, luonnontieteisiin, tekniikkaan sekä lääke- ja terveystieteisiin. Osa rahoittajista on erikoistunut tietyille aloille, osa haluaa tukea esimerkiksi poikkitieteellistä tutkimusta.

Useimmilla apurahojen myöntäjillä on hakuajat, mutta joissakin on käytössä ns. jatkuva haku. Voit hakea apurahaa myös ulkomailla tehtävään tutkimukseen. Suomalainen ja Suomessa työtä tekevä tutkija tai ryhmä voi hakea apurahoja myös ulkomailta.

Apurahan saajana olet velvollinen tekemään selvityksen rahan käytöstä ja työn tuloksista. Ellet toimita selvitystä, rahoitus voidaan periä takaisin. Jos työsuunnitelma muuttuu merkittävästi työn edetessä, sinun on kerrottava tästä rahoittajalle ja selvitettävä, voiko rahaa käyttää myös muuttuneeseen suunnitelmaan.  

Apurahan myöntäjän ja saajan välillä ei ole palvelussuhdetta tai muita velvoitteita. Apurahan myöntäjä ei saa määrätä tieteellisen työn tekemisen tapaa eikä yrittää vaikuttaa tutkimuksen tuloksiin.

Säätiöt ja rahastot määrittelevät hakuehdoissa, saako apurahoituskauden aikana tehdä palkkatyötä tai ansaita yrittäjätuloa. Yleensä palkallisia töitä saa tehdä jonkin verran, esimerkiksi 20–25 prosenttia työajasta.

Joissakin tapauksissa tutkijan on mahdollista työskennellä samanaikaisesti sekä palkattuna että apurahatutkijana. Tällaisia apurahoja myöntää esimerkiksi Suomen Kulttuurirahasto.

Säätiöiden, yliopistojen tai muiden yksityisten yhteisöjen myöntämistä apurahoista maksetaan veroa siltä osalta, joka ylittää valtion taiteilija-apurahan määrän. Taiteilija-apurahan määrä vahvistetaan vuosittain. Vuonna 2026 verottoman taiteilija- ja muun apurahan yläraja on hieman alle 2 300 euroa kuukaudessa.

Julkisyhteisöjen, kuten valtion ja kuntien, maksamat apurahat jäävät suuruudeltaan verotusrajan alapuolelle. Ne vaikuttavat kuitenkin yksityisiltä tahoilta, kuten säätiöiltä, yhdistyksiltä tai yrityksiltä, saatujen apurahojen verotukseen. Jos saat apurahaa useammalta taholta samanaikaisesti, sinun tulee maksaa veroa, jos apurahojen yhteissumma ylittää valtion taiteilija-apurahan määrän. 

Apurahan saajan lakisääteisestä eläke- ja työtapaturmavakuuttamisesta huolehtii Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela. Apurahan saajana sinun on huolehdittava MYEL-vakuutuksen ottamisesta ja maksamisesta itse. Sinut luetaan eläkejärjestelmässä ”omassa työssään työllistyneeksi”, ja sinulle kertyy eläkettä MYEL-kriteerien mukaan.

MYEL-vakuutuksen ansiosta olet apurahan saajana oikeutettu tarvittaessa pääsemään sairausvakuutuslain mukaisten ansiosidonnaisten päivärahaetuuksien ja Kelan kuntoutusrahan piiriin. Vakuutus antaa turvaa myös, jos sairastut. Mela-sairauspäivärahan omavastuuaika on neljä päivää.

Vakuutusta ei tarvitse ottaa, jos yhtäjaksoinen apurahakausi on alle neljä kuukautta, jos apuraha on myönnetty perusopintoihin tai jos sillä ainoastaan katetaan kuluja, kuten matka- tai laitekustannuksia.

Jos sinulla on jäljellä opintotukikuukausia korkeakouluopintoihin, voit saada opintotukea jatko-opintoihisi. Kyse voi olla jatkotutkinnosta tai erillisen arvosanan tai yksittäisen opintokokonaisuuden suorittamisesta, jos se parantaa ammatillista kelpoisuuttasi tai saat suorituksilla virkakelpoisuuden. 

Opiskelijan saama verovapaa apuraha ei pienennä opintotuen määrää. Veronalainen apuraha sen sijaan on opintotukeen vaikuttavaa vuosituloa.

Jos haet asumistukea tai toimeentulotukea, toimeentuloon tarkoitettu apuraha huomioidaan tulona samalla tavalla kuin jos saisit työtuloa. Kohdeapurahoja ei kuitenkaan huomioida tulona asumistuessa eikä toimeentulotuessa.