Tät seidd ij leäkku veâl vuäǯǯamnalla nuõrttsääʹmǩiõʹlle
Vuäinak sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzzi teâđaid jiijjâz seeidast.
Kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluu rokotuksia monia tarttuvia tauteja vastaan. Rokotukset ovat saatavilla kaikille alle 18-vuotiaille. Rokotukset annetaan lapsille siinä iässä, jolloin ne tarjoavat parhaan mahdollisen suojan oikeaan aikaan.
Rokotukset suojaavat infektio- eli tartuntataudeilta. Aikana, jona rokotuksia ei vielä annettu, nämä taudit olivat lasten yleisimpiä kuolinsyitä. Ne tappoivat myös odottavia äitejä ja muita aikuisia. Tartuntatautien lisäksi rokotus suojaa myös jäykkäkouristukselta, joka ennen oli monelle kohtalokas.
Rokotus ei välttämättä anna täydellistä suojaa, mutta se antaa pitkäaikaisen vastustuskyvyn. Kun väestöstä suurin osa on rokotettu, myös ne lapset, joita ei vielä ole rokotettu, ovat paremmassa suojassa.
Koko maailmasta on rokotusten ansiosta saatu hävitettyä isorokko. Suomesta on rokottamalla hävitetty lähes kokonaan kurkkumätä, polio, Hib-bakteerien aiheuttamat aivokalvontulehdukset, kurkunkannen tulehdukset ja verenmyrkytykset sekä tuhkarokko, vihurirokko ja sikotauti.
Lasten ja nuorten kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvat rokotteet tarjoavat suojaa esimerkiksi seuraavilta taudeilta:
Kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvat rokotukset ovat maksuttomia.
Vauva saa neuvolassa ensimmäisen rokotuksensa kahden kuukauden iässä. Vuoden aikana vauva saa rokotteet rotavirusripulia, pneumokokin aiheuttamaa aivokalvontulehdusta, keuhkokuumetta, verenmyrkytystä ja korvatulehdusta vastaan kolme kertaa.
Myös niin sanottu viitosrokote annetaan kolme kertaa. Rokote antaa suojan kurkkumätää, jäykkäkouristusta, hinkuyskää, poliota ja ns. Hib-tauteja vastaan. Näitä ovat aivokalvontulehdus, kurkunkannen tulehdus ja verenmyrkytys.
Influenssarokotteen saavat kaikki imeväisikäiset ja pienet lapset (6 kuukauden ikäisistä 6 vuoden ikäisiin) talvikausien aikana.
Taaperot saavat toisen elinvuotensa aikana MPR-rokotteen, joka suojaa heitä tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta. Rokotus uusitaan, kun lapset ovat kuusivuotiaita.
Lapset saavat 1,5 sekä 6-vuotiaina ja myös 11-vuotiaina vesirokkorokotteen, jos he eivät ole rokotukseen mennessä sairastaneet vesirokkoa. 4-vuotiaille annetaan vahvistava rokotus kurkkumätää, jäykkäkouristusta, hinkuyskää ja poliota vastaan. Kolmea ensin mainittua vastaan rokotetaan vielä kerran, kun nuori on 14–15-vuotias.
10–12-vuotiaat rokotetaan papilloomavirusten aiheuttamia syöpiä, kuten kohdunkaulan, emättimen, ulkosynnyttimien, peräaukon, peniksen sekä pään ja kaulan alueen syöpiä vastaan.
Ei ole. Rokotusten ottaminen on aina vapaaehtoista. Rokotuslupaa kysytään vanhemmilta silloin, kun rokotetta tarjotaan lapselle, joka ei itse kykene vielä asiasta päättämään. Suomessa rokotusohjelman mukaisten rokotusten kattavuus on varsin hyvä, eli hyvin harvat kieltäytyvät tuomasta lapsiaan rokotettaviksi.
Niin sanotun laumasuojan takia on tärkeää, että kaikki tai lähes kaikki lapset rokotetaan. Kun riittävän suuri osa väestöstä on saanut rokotteen ja on taudille vastustuskykyinen, myös rokottamattomat mitä todennäköisimmin säästyvät sairastumiselta. Laumasuoja edellyttää sitä suurempaa rokotekattavuutta, mitä herkemmin tarttuvasta taudista on kyse. Esimerkiksi tuhkarokolta suojautumiseen tarvitaan 95 prosentin rokotuskattavuus.
Jos jonkin rokotteen kattavuus on jollain alueella riittämätön, päiväkoteihin ja kouluihin voi muodostua taudille alttiiden rokottamattomien lasten ryhmiä. Tällaisessa tilanteessa epidemiat ovat mahdollisia.
Kouluterveydenhuollossa tarkistetaan aina, että lapset ovat saaneet rokotteet neuvolassa. Jos lapselta tai nuorelta puuttuu joitakin lapsuusajan rokotuksia, ne voidaan antaa hänelle koulussa.
Tiedot rokotuksista kirjataan sähköiseen potilastietojärjestelmään, josta huoltaja voi pyytää tiedot nähtäväkseen. Rokotukset merkitään myös lapsuusajan terveyskorttiin tai tarvittaessa kansainväliseen terveyskorttiin.
Rokotusmerkinnässä kerrotaan aina myös se, mihin kohtaan kehoa rokote on pistetty. Tieto on tarpeen, jos aiemmista rokotuksista on seurannut lapselle oireita.
Riskiryhmiin kuuluvat ja riskialueilla oleskelevat ovat iästä riippumatta oikeutettuja saamaan maksutta tuberkuloosi-, pneumokokki-, influenssa-, puutiaisaivotulehdus-, hepatiitti- ja meningokokkirokotukset.
Tuberkuloosirokotteen voivat saada alle 7-vuotiaat ja pneumokokkirokotteen alle 5-vuotiaat lapset, joilla on suuri sairastumisriski. Riskiryhmiin kuuluvat lapset saavat vuosittaisen influenssarokotteen myös 7-vuotta täytettyään. Meningokokkirokotteelle ei ole ikärajoituksia.
Punkin aiheuttamaa puutiaisaivotulehdusta vastaan rokotetaan maksutta kaikki vähintään 3-vuotiaat, joilla on kotikunta Suomessa ja jotka asuvat pysyvästi tai esimerkiksi lomailevat pitkäaikaisesti alueella, joilla puutiaisaivotulehduksen riski on korkea. Listan puutiaisaivotulehduksen riskialueista löydät Terveyden ja hyvinvointilaitoksen sivuilta.Ävvan ođđ ikkna.
Hepatiittirokotuksen voivat saada maksutta iästä riippumatta kaikki, joilla on suurentunut riski saada kumpikin tartunta, esimerkiksi verenvuototautia sairastavat lapset ja aikuiset. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla on tarkempi listaus hepatiitti A:n ja B:n riskikohderyhmistäÄvvan ođđ ikkna..
Kantasolusiirron saaneet pienet potilaat ovat hoidon jälkeen tavallista alttiimpia monille taudeille. Tämän takia heidän rokottamisensa aloitetaan hoitojen jälkeen uudestaan.
Rokottamaton lapsi, joka ei kuulu Suomen sosiaaliturvan piiriin, on silti oikeutettu saamaan kansallisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset. Oikeus koskee esimerkiksi turvapaikanhakijalapsia tai Suomessa tilapäisesti asuvia ulkomaalaisia lapsia. Ulkomaalaiselle lapselle voidaan antaa kaikki tarvittavat rokotukset nopeutetussa aikataulussa, jos hänen rokotesuojansa havaitaan lääkärintarkastuksessa puutteelliseksi.
Tämä verkkosivu on osa Euroopan Your Europe -portaalia. Anna palautetta Euroopan komission palautelomakkeen kautta.Ävvan ođđ ikkna.