Tät seidd ij leäkku veâl vuäǯǯamnalla nuõrttsääʹmǩiõʹlle
Vuäinak sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzzi teâđaid jiijjâz seeidast.
Mielialan ja mielenterveyden ongelmiin saa apua sosiaali- ja terveyskeskuksesta ja päivystyksestä.
Kriisit ja mielialan vaihtelut kuuluvat elämään. Jos oma tai läheisen mieli on maassa pitkään, oireet haittaavat elämää vakavasti tai kyseessä voi olla sairaus, on syytä hakea apua. Oireita ovat esimerkiksi pitkäkestoinen ahdistus, jännittyneisyys, pelko, masennus, toivottomuus ja heikko keskittymiskyky. Myös normaalia pahempi väsymys, voimakas stressi, pitkittynyt unettomuus, yliaktiivisuus ja syömishäiriöt ovat mielenterveyden heikkenemisestä kertovia oireita.
Hae apua myös, jos koet oman tai läheisesi todellisuudentajun horjuvan.
Voit tehdä esimerkiksi Mielenterveystalo.fi-verkkosivuilla psyykkisen vointisi arviointiin tarkoitettuja testejä. Niiden tulokset ovat suuntaa antavia; varsinaisen diagnoosin voivat tehdä vain terveydenhuollon ammattilaiset.
Verkkokyselyillä voit selvittää itsellesi, onko syytä epäillä esimerkiksi ahdistuneisuus-, masennus-, pakko-oire-, paniikki- tai syömishäiriötä. Verkkokyselyyn vastaamalla voit hahmottaa myös sosiaalisten tilanteiden jännittämistä. Ikäihmisiä varten on tarjolla kysely, jonka avulla voi tunnistaa myöhäisiän masennusoireita.
Äkillisissä tilanteissa tai hengenvaaran uhatessa soita hätänumeroon 112. Muussa tapauksessa ota yhteyttä sosiaali- ja terveyskeskukseen, kriisipäivystykseen, omaan työterveyshuoltoosi tai virka-ajan ulkopuolella tarvittaessa päivystävään sairaalaan.
Jos apua tarvitsee lapsi tai nuori, ole yhteydessä neuvolaan tai kouluterveydenhuoltoon. Opiskelijoiden tulee olla yhteydessä opiskelijaterveydenhuoltoon.
Avioeron, läheisen kuoleman tai vastaavan elämänkriisin yhteydessä voit saada apua sosiaali- ja terveyskeskuksen lisäksi sosiaalihuollosta.
Apua saa myös yksityisiltä lääkäreiltä, psykiatreilta ja psykoterapeuteilta.
Voit kysyä neuvoa
Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFamin Mahdollisuuksia-verkkopalvelustaÄvvan ođđ ikkna. löydät tietoa valtakunnallisista verkko- ja etäpalveluista sekä oman alueesi FinFami-yhdistyksen toiminnasta.
Kyllä. Myös avun tarvitsijan omainen tai ystävä voi ottaa yhteyttä sosiaali- ja terveyskeskukseen, kriisipäivystykseen tai sairaalan päivystykseen.
Ensiapuun ja kiireelliseen hoitoon pääsee heti. Kiireettömissä tapauksissa hoidon tarpeen arviointi on tehtävä samana päivänä, kun hoitopaikkaan on otettu yhteyttä. Hoitoon on kiireettömissä tapauksissa päästävä kolmen kuukauden kuluessa hoidon tarpeen arvioinnin tekemisestä.
Psykiatriseen erikoissairaanhoitoon on kiireettömissä tapauksissa päästävä kuuden kuukauden kuluessa. Lasten ja alle 23-vuotiaiden nuorten erikoissairaanhoidon arvioinnin edellyttämät tutkimukset ja erikoislääkärin arviointi on toteutettava kuudessa viikossa lähetteen saapumisesta. Hoidon tulee alkaa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu.
Kun olet käyttänyt mielenterveyspalveluita säännöllisesti kolmen kuukauden ajan, voit hakea Kelan kuntoutuspsykoterapiaan. Sitä varten tarvitaan psykiatrin lausunto hoidon tarpeesta.
Kelan kuntoutuspsykoterapia on tarkoitettu 16–67-vuotiaille. Se voi olla yksilö-, ryhmä-, perhe- tai paripsykoterapiaa. 16–25-vuotiaille voidaan tarjota myös musiikki- tai kuvataideterapiaa. Nuorten terapiaan voi liittyä vanhempien ohjauskäyntejä.
Kela kustantaa psykoterapiaa niille, joiden kyky tehdä työtä tai opiskella on sairauden vuoksi uhattuna ja joita voidaan terapian avulla tukea. Tukijakso voi olla yhdestä kolmeen vuotta.
Kelan korvaus kattaa suuren osan kuntoutuspsykoterapiasta. Voit tarvittaessa hakea Kelalta muita tukia omavastuuosuuden kattamiseen.