Vesihuolto

Suomessa kunnat vastaavat vesihuollon järjestämisestä. Kunnat päättävät alueen, jolle vesihuollon palveluverkosto ulottuu. Aluetta kutsutaan vesihuollon toiminta-alueeksi.

Toiminta-alueen tulee kattaa taajamat. Usein se kuitenkin ulottuu myös jonkin matkaa taajamien ulkopuolelle. Myös haja-asutusalueille rakennetaan vesi- ja viemäriverkkoja, vaikka ne sijaitsisivatkin kaukana taajamista eikä vesihuollon toiminta-alue ulottuisi niille asti.

Vesihuoltopalvelut järjestää käytännössä vesihuoltolaitos. Se voi olla esimerkiksi kunnan omistama yhtiö tai asukkaiden perustama osuuskunta. Isot vesihuoltolaitokset ovat pääsääntöisesti kuntien omistuksessa. Osuuskunnat taas ovat yleensä pieniä ja toimivat usein haja-asutusalueella.

Vesihuoltolaitokset sopivat keskenään siitä, kuka toimii milläkin alueella. Usein ne noudattavat kuntarajoja, mutta kunnilla voi olla myös yhteisiä vesihuoltolaitoksia. Toisaalta samassa kunnassa voi toimia useita laitoksia – kukin omalla alueellaan.

Et voi itse valita, mistä hankit vesihuollon. Jokaisella alueella on vain yksi vesihuollon palveluntarjoaja. Vesihuoltopalvelut ostetaan siltä laitokselta, jonka alueella kiinteistösi sijaitsee.

Voit etsiä omalla alueellasi toimivan vesihuoltolaitoksen esimerkiksi Vesi.fi-sivustolta löytyvän Vesihuoltolaitosten tunnusluvut -työkalun avullaÄvvan ođđ ikkna.. Se kertoo kussakin kunnassa toimivat vesihuoltolaitokset.

Lisää tietoja ja neuvoja vesihuoltoverkkoon liittymisestä saat omasta kunnastasi.

Jokaisella kiinteistöllä, jonka alueelle vesihuoltoverkko ulottuu, on oikeus liittyä vesihuoltoverkkoon.

Vesihuoltoverkkoon liittyminen on pakollista, jos kiinteistö sijaitsee taajamassa ja kuuluu vesihuollon toiminta-alueeseen.

Kiinteistö on pakko liittää vesihuoltoverkkoon myös silloin, jos alueella on vesihuoltoverkko eikä itse järjestetty vesihuolto ole lain vaatimalla tasolla.

Kun kiinteistö liitetään vesihuoltoverkkoon, vesihuoltolaitos perii liittymismaksun. Maksu kattaa liitostyön ja muun muassa vesimittarin. Liittymismaksu on melko suuri, koska vesihuoltolaitos kattaa liittymismaksuilla myös vesijohtoverkoston laajentamisen.

Uutta liittymismaksua ei tarvitse maksaa, vaikka kiinteistö vaihtaisi omistajaa tai rakennuksiin tehtäisiin isokin remontti. Liittymismaksua ei tarvitse maksaa uudestaan myöskään siinä tapauksessa, jos talo puretaan ja sen tilalle rakennetaan uusi talo. Liittymismaksu tulee siis maksaa vain silloin, kun kiinteistö liittyy vesihuoltoverkkoon ensimmäistä kertaa.

Liittymisen jälkeen vesihuoltolaitos alkaa laskuttaa sinulta perusmaksua ja käyttömaksua vesi- ja jätevesihuollosta. Perusmaksu kattaa laitosten ja verkostojen ylläpidon. Käyttömaksu määräytyy vedenkulutuksesi mukaan. Sillä katetaan veden ja jäteveden käsittely- ja siirtokulut.

Joskus vedessä voi olla laatumuutoksia, esimerkiksi sakkaa tai ruskeaa väriä. Ne johtuvat yleensä siitä, että vesijohtoverkostoa on korjattu. Tällöin paineenvaihtelut ovat irrottaneet putkien seinämistä sinne kertyneitä aineita, kuten rautaa. Silloin vettä kannattaa juoksuttaa jonkin aikaa, jolloin veden laatu paranee.

Jos epäilet, että vedessä on jotakin vakavaa vikaa, ota yhteys vesihuoltolaitoksen vikapäivystykseen tai kunnan terveystarkastajaan. Kyse voi olla esimerkiksi siitä, että putkirikko on saastuttanut veden. Kunta antaa silloin toimintaohjeet ja tiedottaa asiasta muillekin asukkaille.

Pienempiin ongelmiin ja kysymyksiin voit saada vastauksen oman vesihuoltolaitoksesi verkkosivustolta. Sieltä saat yleensä tietoa esimerkiksi mahdollisista jakeluhäiriöistä ja siitä, miten pitää toimia ongelmatilanteissa.

Veden ja jäteveden laskutus perustuu ennakkoarvioon siitä, kuinka paljon vettä käytät. Arvio pohjautuu edellisten vuosien vedenkäyttöösi. Jos olet uusi asiakas, arviointi perustuu vastaavien kotitalouksien keskimääräiseen vedenkäyttöön. Laskutus tasataan kerran vuodessa, kun vesimittarit luetaan.

Pystyt ennakoimaan tulevat vesilaskusi vuoden ensimmäisen vesilaskun perusteella. Tämä auttaa sinua varautumaan kuluvan vuoden vesilaskujen maksuun.

Maltillinen vedenkäyttö auttaa sinua pitämään vesilaskut kohtuullisina. Vesilaitosten verkkosivuilta löydät ohjeita, miten voit säästää vettä päivittäisessä elämässäsi.

Jos käytät vettä säästeliäästi, mittarinluvun jälkeen saamasi tasauslasku voi olla hyvinkin pieni. Lasku voi olla jopa negatiivinen. Se tarkoittaa, että olet käyttänyt vähemmän vettä kuin etukäteen arvioitiin mutta kuitenkin maksanut vedestä arvioidun kulutuksen mukaisesti. Tällöin saat liikaa maksamasi rahat takaisin.

Jos et pysty maksamaan vesilaskua määräajassa, ota yhteys laskuttajaan jo ennen laskun erääntymistä ja pyydä lisää maksuaikaa.

Jos tulosi eivät riitä vesilaskuihin eivätkä muihin asumiskuluihisi, voit hakea asumistukea ja mahdollisesti myös muita etuuksia. Hae etuuksia tapauskohtaisesti joko Kelasta tai hyvinvointialueelta.

Voit saada apua tukien hakemiseen esimerkiksi hyvinvointialueen sosiaalihuollosta. Myös Kelan verkkosivuilla on selkeät hakuohjeet useilla kielillä.

Kuntien ja vesilaitosten verkkosivut sekä digitaaliset palvelut on usein suunniteltu saavutettaviksi. Tällöin myös toimintarajoitteisten henkilöiden on helppo käyttää niitä. Moniin verkkosivuteksteihin voi tutustua myös joko ääneen luettuina tai suurennettuina.

Hyvinvointialueet, keskussairaalat, Kela ja vammaisjärjestöt tarjoavat erilaisia asiointia helpottavia apuvälineitä. Sellaisia ovat esimerkiksi tietokoneeseen asennettavat suurennusohjelmat, puhesyntetisaattorit sekä pistenäytöt ja -kirjoittimet.

Voit saada Kelasta taloudellista tukea esimerkiksi vesilaskujen maksamiseen. Kela tarjoaa verkkosivuillaan tietoa ja ohjeita kattavasti myös selkosuomeksi sekä Suomessa käytettävillä viittomakielillä.

Vesimittarit ovat nykyään monissa paikoissa etäluettavia. Tällöin myös toimintarajoitteisten elämä on helpompaa, sillä heidän ei tarvitse itse lukea vesimittaria eikä ilmoittaa lukemia vesilaitokselle.

Tämä verkkosivu on osa Euroopan Your Europe -portaalia. Anna palautetta Euroopan komission palautelomakkeen kautta.Ävvan ođđ ikkna.