Kouluterveydenhuolto
Kouluterveydenhuolto auttaa koululaista ja hänen perhettään kaikissa koululaisen terveyttä ja hyvinvointia koskevissa kysymyksissä.
Kouluterveydenhuolto kutsuu oppilaan terveystarkastukseen jokaisella vuosiluokalla. Tarkastusten lisäksi kouluterveydenhuolto auttaa kaikissa koululaisen terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa.
Koululainen tai hänen huoltajansa voivat olla yhteydessä kouluterveydenhuoltoon, jos heitä mietityttää jokin oppilaan fyysiseen tai psyykkiseen terveyteen liittyvä asia. Tällaisia voivat olla esimerkiksi kasvuun ja kehitykseen tai perheen hyvinvointiin ja akuutteihin kriiseihin liittyvät kysymykset.
Kouluterveydenhuollossa jatketaan neuvolassa aloitettuja rokotuksia kansallisen rokotusohjelman mukaisesti. Rokotuslupaa kysytään vanhemmilta silloin, kun rokotetta tarjotaan lapselle, joka ei itse kykene vielä asiasta päättämään.
Sairauksien hoito ei kuulu kouluterveydenhuollon tehtäviin. Sairaustapauksissa tulee kääntyä ensisijaisesti oman terveysaseman puoleen. Monien asioiden selvittely voidaan kuitenkin laittaa alulle kouluterveydenhuollon kautta. Näin toimitaan usein etenkin kasvuun, kehitykseen, psyykkiseen oireiluun, painonhallintaan ja oppimiseen liittyvissä asioissa.
Jos huoltaja epäilee, että lapsen näkö on heikentynyt, oppilas voi hakeutua terveydenhoitajan vastaanotolle näöntarkastukseen. Terveydenhoitaja ohjaa oppilaan tarvittaessa eteenpäin silmälääkäriin tai optikolle.
Opettaja on huoltajaan yhteydessä, jos oppilas sairastuu ja hänet lähetetään kotiin sairastamaan. Huoltajan on huolehdittava, että koululla on aina ajantasaiset tiedot huoltajien puhelinnumeroista.
Oppilas voi hakeutua myös terveydenhoitajan vastaanotolle, jos kokee olonsa huonovointiseksi. Tavallisesti terveydenhoitaja on tavoitettavissa välituntien aikana, ja lisäksi voi olla sovittuna jokin pidempi vastaanottoaika. Useimmissa infektiosairauksissa ja oppilaalle entuudestaan tutuissa oireissa, kuten migreenissä, oppilas itse tai opettaja voi tehdä arvion koulupäivän keskeyttämisestä sairauden vuoksi. Mikäli oppilas tarvitsee säännöllisesti tai satunnaisesti koulupäivän aikana lääkettä, kodin tulee huolehtia siitä, että lääke on oppilaan mukana koulussa.
Jos oppilas sairastuu tai loukkaantuu vakavasti koulupäivän aikana eikä terveydenhoitaja voi yksin antaa hänen tarvitsemaansa hoitoa, hänet viedään suoraan sosiaali- ja terveyskeskukseen tai sairaalaan. Huoltajaan otetaan yhteyttä heti.
Koululaisella on vuosittain terveydenhoitajan tekemä terveystarkastus. Luokilla 1, 5 ja 8 tarkastus on ns. laaja terveystarkastus ja myös lääkäri osallistuu sen tekemiseen. Terveydenhoitaja tarkastelee oppilaan ikävaiheen ja yksilöllisen tilanteen mukaisesti kasvua ja hyvinvointia. Hän haastattelee, mittaa, punnitsee sekä tarkistaa ryhdin. Näkö ja kuulo tutkitaan tietyillä luokkatasoilla kaikilta oppilailta.
Terveydenhoitaja lähettää oppilaan mukana kotiin kirjallisen selvityksen havainnoistaan ja antaa tarvittavia ohjeita esimerkiksi ravitsemuksesta tai liikunnasta. Tarvittaessa terveydenhoitaja ohjaa oppilaan jatkotutkimuksiin koululääkärille, sosiaali- ja terveyskeskukseen tai muulle tarvittavalle taholle, esimerkiksi fysio- tai ravitsemusterapeutille.
Peruskoululaiset pääsevät kouluvuosien aikana kolme kertaa ns. laajoihin terveystarkastuksiin. Tarkastus järjestetään 1., 5. ja 8. luokan oppilaille. Laajan terveystarkastuksen tekevät lääkäri ja terveydenhoitaja yhdessä. Oppilaan huoltaja tai huoltajat kutsutaan aina mukaan laajoihin terveystarkastuksiin.
Laajoissa terveystarkastuksissa oppilaan terveyttä tarkastellaan kokonaisuutena, johon kuuluu koko perheen hyvinvointi. Etukäteen täytettävässä esitietolomakkeessa kysytään huoltajilta oppilaan terveyden lisäksi yleisiä kysymyksiä koko perheen hyvinvoinnista ja terveydestä. Tarkastuksessa huoltajilla on mahdollisuus keskustelussa tuoda esiin huolenaiheitaan ja perheen avun tarvetta.
Lääkäri ja terveydenhoitaja voivat laajan terveystarkastuksen yhteydessä antaa terveysneuvontaa koko perheelle. Jos he arvioivat, että perhe tarvitsee jonkun muun ammattilaisen – esimerkiksi perheneuvolan tai sosiaalityöntekijän – tukea, he ohjaavat perheen tarvittavien palvelujen piiriin.
Jos lapsi ja hänen vanhempansa eivät varaa aikaa laajaan terveystarkastukseen tai eivät saavu sovittuun tarkastukseen, kouluterveydenhoitaja ottaa yhteyttä vanhempiin esimerkiksi puhelimitse. Tällöin voidaan jutella oppilaan ja perheen tilanteesta ja sovitella kaikille sopiva tapaamisaika. Joskus kouluterveydenhuollosta voidaan tehdä myös kotikäyntejä. Kaikki kouluterveydenhuollon tarkastukset ovat kuitenkin vapaaehtoisia.
Kouluterveydenhuolto on luottamuksellista. Vanhemmilla tai muilla huoltajilla ei ole automaattista oikeutta saada tietää, mistä vastaanotolla on oppilaan kanssa puhuttu. Terveydenhoitaja tai lääkäri voi kuulla lasta tai nuorta hyvin intiimeistä seikoista, joista huoltajien ei ole aina tarvetta tietää. Se, että asia pysyy vain terveydenhoitajan tai koululääkärin ja nuoren välisenä, voi olla avun hakemisen ja saamisen edellytys.
Alaikäisellä on potilaslain mukainen oikeus kieltää tietojensa antaminen huoltajalle silloin, kun hän itse kykenee päättämään hoidostaan. Tarkkaa ikärajaa ei ole, vaan hoitava lääkäri tai terveydenhoitaja arvioi tilanteen. Päätöksessä huomioidaan asian laatu, potilaan ikä ja kehitystaso sekä lapsen edun toteutuminen. OmaKanta-palvelusta vanhemmat voivat nähdä alle 10-vuotiaiden lastensa tiedot.
Pääsääntöisesti terveydenhoitaja ja lääkäri informoivat huoltajia tärkeimmistä havainnoistaan. Lapsi ja huoltaja voivat myös sopia, että huoltaja tulee mukaan vastaanotolle.