Huollonjakosopimus tarkoittaa vanhempien tai muiden huoltajien välistä sopimusta siitä, miten lapsen huoltoon liittyvät oikeudet, velvollisuudet ja käytännöt jaetaan.
Huollosta voi olla tarpeen sopia esimerkiksi silloin kun lapsen
Vanhemmat, huoltajat ja mahdolliset muut osapuolet tekevät huollonjakosopimuksen hyvinvointialueen lastenvalvojan avustuksella. Lastenvalvoja avustaa osapuolia pääsemään sopimukseen lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisoikeudesta, tiedonsaantioikeudesta ja elatuksesta ja vahvistaa sopimuksen.
Huollonjakosopimuksessa voidaan päättää esimerkiksi, että
Lastenvalvoja auttaa neuvotteluissa, mutta ei määrää sopimusten sisällöstä, vaan vanhempien tulee keskenään päästä yhteisymmärrykseen lapsen asioista.
Lastenvalvojan vahvistama sopimus vastaa tuomioistuimen päätöstä. Sopimuksessa vahvistettuja tietoja merkitään väestötietojärjestelmään, mistä ne ovat eri viranomaisten järjestelmien käytössä.
Jos lapsen huoltajat eivät pääse sopuun lapsen huollon jakamisesta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta, he voivat hakea päätöstä tuomioistuimelta. Ennen päätöksen tekoa tuomioistuin voi pyytää huoltajien ja lapsen tilanteesta olosuhdeselvityksen hyvinvointialueelta.
Selvitystyön aikana sosiaalityöntekijät hankkivat tietoja vanhemmilta yhdessä ja erikseen, kotikäynneillä ja tarvittaessa lasta tapaamalla. Lisäksi he pyytävät tietoja perheenne kanssa työskenteleviltä muilta viranomaisilta ja asiantuntijoilta. Sosiaalityöntekijät laativat lopuksi kirjallisen olosuhdeselvityksen tuomioistuimelle.
Lopulta tuomioistuin päättää lapsen huollosta.
Lapsen huoltajalla - sekä niin sanotulla lähi- että etävanhemmalla - on lähtökohtaisesti oikeus saada tietoa lapsen asioista, myös niistä, joihin hänellä ei ole päätösoikeutta.
Tiedonsaantioikeus tarkoittaa oikeutta saada lasta koskevia salassa pidettäviä tietoja viranomaisilta ja yrityksiltä. Tiedonsaantioikeus ei koske turvakiellolla suojattuja asioita, jos toisella huoltajalla tai lapsella on turvakieltoAvautuu uuteen ikkunaan.. Jos lapsen toisella huoltajalla tai lapsella on turvakielto, se voi rajoittaa sitä, mitä tietoja huoltaja voi saada.
Vanhemmalla, joka ei ole lapsen huoltaja, ei ole automaattisesti tiedonsaantioikeutta. Vanhemmat voivat sopia hänen tiedonsaantioikeudestaan lastenvalvojan luona, tai hän tarvitsee tuomioistuimen päätöksen saadakseen tiedonsaantioikeuden.
Huollonjakosopimuksessa huoltajien ja vanhempien on mahdollista päättää, kenellä on muulla kuin huoltajilla on oikeus saada tietoa lasta koskevista asioista. Tiedonsaantioikeus voidaan antaa esimerkiksi
Huollonjakosopimus tai tuomioistuimen huollonjakopäätös vaikuttaa myös siihen, kuka voi asioida lapsen puolesta sähköisesti tai nähdä lapsen tietoja viranomaisten asiointipalveluissa.
Lähtökohtaisesti viranomaisten asiointipalveluiden tulisi noudattaa huollonjakosopimusta ja antaa sen mukaisesti oikeus asiointiin lapsen puolesta ja mahdollisuus päästä tarkastelemaan lapsen tietoa. Näin ei kuitenkaan käytännössä aina ole. Huollonjakosopimuksen tai huollonjakopäätöksen olemassaolo voi estää huoltajilta sähköisen asioinnin lapsen puolesta tai lapsen tietojen näkemisen.
Jos huoltaja ei pysty asioimaan lapsen puolesta, ensin kannattaa kirjautua Suomi.fin Omat tiedot -osion RekisteritietoihinAvautuu uuteen ikkunaan. ja tarkistaa, onko huolto merkitty oikein huoltajan tietoihin.
Jos rekisteritiedoissa huoltajuustiedot on merkitty oikein, huoltajan kannattaa tiedustella sähköisen asioinnin rajoituksista asiointipalvelun tarjoavalta taholta (esimerkiksi Kela tai oma hyvinvointialue)