Koulun vaihto kesken lukuvuoden

Lapsesi on mahdollista vaihtaa koulua kunnan sisällä kesken lukuvuoden. Ole ensin yhteydessä lapsesi nykyisen koulun rehtoriin. Koulun vaihtoa varten joudut täyttämään kirjallisen hakemuksen. 

Vanhemman tulee perustella hakemuksessaan, miksi lapsi haluaa toiseen kouluun. Syynä voi olla esimerkiksi koulumatkan piteneminen muuton takia. Hyväksyttävä syy voi olla myös toisen koulun erilainen opetustarjonta, kielivalinnat tai lapsesi huono viihtyminen koulussa esimerkiksi kiusaamisen takia. 

Kun rehtori on hyväksynyt hakemuksen, päätös lähetetään kouluviranomaisille. Jos vastaanottavan koulun rehtori tai viranomainen ei puolla siirtoa, heidän on perusteltava päätöksensä. 

Koulun vaihto ei aina välttämättä onnistu nopeasti, sillä opetusryhmät voivat olla uudessa koulussa täynnä. Yläkoululainen saattaa joutua valitsemaan uusia valinnaisaineita, jos koulujen kurssitarjonnat ovat erilaiset. 

Paras aika vaihtaa koulua voi olla elokuu, kun uusi lukuvuosi alkaa. Tällöin valmistelut kannattaa aloittaa jo keväällä. 

Jos perheenne muuttaa kesken lukukauden kunnan tai kaupungin sisällä kylästä tai kaupunginosasta toiseen, lapsesi voi käydä lukuvuoden loppuun myös tutussa koulussa. Vanhemmat huolehtivat tässä tapauksessa koulumatkojen järjestelyistä ja kuluista.  

Lapsen tai nuoren nykyiseen kouluun pitää olla yhteydessä heti, kun muuton ajankohta on tiedossa. Ilmoita muutosta lapsen koulun rehtorille ja hänen luokanopettajalleen tai -valvojalleen.

Rehtori ilmoittaa muutostanne kunnan opetusvirastoon tai koulutoimistoon. Sieltä ollaan yhteydessä uuden kotikuntanne opetusviranomaisiin ja lähetetään oppilaan tiedot eteenpäin.

Oppilas saa vanhasta koulusta erotodistuksen, jonka hän antaa uuteen kouluun sinne saavuttuaan. Todistus voi olla muodoltaan välitodistuksen tai lukuvuositodistuksen kaltainen.

Kun tiedät, että olet muuttamassa, ole yhteydessä uuden kunnan opetusviranomaisiin. Koulutoimi selvittää, missä koulussa olisi lapselle sopiva luokka sekä mihin kouluun hänen kannattaisi mennä. Aikaisemmat oppiainesuuntaukset pyritään ottamaan huomioon, jos oppilaalla on esimerkiksi erityisiä kieli-, musiikki- tai liikuntavalintoja.

Koulutoimen opetusviranomaiset päättävät perusopetuksen oppilaan opiskelupaikan ja lähettävät häntä koskevat tiedot uuteen kouluun. Kun asiat hoidetaan ajoissa, oppilas ei muutosta huolimatta joudu olemaan yhtään päivää pois opetuksesta.

Lukiolaisen tai ammattiopintoja suorittavan opiskelijan kotikunnan ja koulun vaihtoa koskevat järjestelyt ovat samanlaisia siihen asti, kunnes lapsesta tulee täysi-ikäinen. Tällöin huoltajilla ei ole enää päätäntävaltaa opiskelijan kouluasioihin.

Lukioita ja ammatillisia oppilaitoksia on luonnollisesti vähemmän kuin peruskoulun ala- tai yläasteita tai yhtenäiskouluja. Uuden lukio- tai ammatillisen koulutuksen opiskelupaikan löytäminen voi vaatia huoltajilta, viranomaisilta ja kouluilta enemmän ponnistuksia.

Koulut vastaavat siitä, että oppilasta koskeva tieto siirtyy aiemmasta koulusta uuteen. Rehtorit keskustelevat tarvittaessa keskenään, ja viralliset asiakirjat siirtyvät koulujen välillä kirjeitse.

Vaikka koulujen käyttämä Wilma-sovellus on jo yleisesti käytössä eri puolilla Suomea, kuntien tietojärjestelmät ovat erilliset. Siksi koululaisen Wilmassa olevat tiedot eivät automaattisesti siirry kunnasta toiseen.

Uuden koulun luokanopettaja tai -valvoja ja opinto-ohjaaja voivat selvittää koululaisen ja tämän vanhemman kanssa oppilaan edistymistä koulussa. Vanhemmille esitellään myös koulun tarjoamat tukitoimet, muun muassa koulukuraattori- ja koulupsykologipalvelut. 

Eivät välttämättä. Hyvinvointialueet vastaavat kouluterveydenhuollosta. Jos uusi kotikunta on eri hyvinvointialueella kuin vanha kotikunta, tiedot eivät siirry automaattisesti. Oppilaan huoltajien pitää antaa kirjallinen lupa siihen, että lapsen terveystiedot voidaan siirtää aikaisemman hyvinvointialueen kouluterveydenhoidosta uuden hyvinvointialueen kouluterveydenhoitoon.

Alaikäisellä oppilaalla on oikeus kieltää terveystietojensa tai niitä koskevan päätöksenteon luovuttaminen huoltajilleen, jos lääkäri tai vastaava ammattilainen on arvioinut, että lapsi on riittävän kykenevä itse päättämään hoidostaan. 

Terveystiedot siirtyvät edelleen paperilla. Terveydenhoitaja tulostaa koululaisen kaikki terveystiedot ja lähettää ne postitse uudelle hyvinvointialueelle. Uusi kouluterveydenhoitaja kirjaa oppilaan terveystiedot hyvinvointialueen potilastietojärjestelmään.

Lasten ja nuorten hammashuolto on osa kouluterveydenhoitoa ja jatkuu uudella hyvinvointialueella. Esimerkiksi oikomishoidon käytännöt voivat kuitenkin vaihdella eri hyvinvointialueilla.

Jos lapsellasi on allergioita tai säännöllistä hoitoa vaativia tauteja, ilmoita jo ennen opintojen alkua asiasta koulun kouluterveydenhoitajalle. 

Ruoka-aineallergioista ja erityisruokavalioista on syytä kertoa uudelle koululle mahdollisuuksien mukaan jo ennen kuin lapsi aloittaa koulussa.

Jos lapsesi koulumatka uuden kotikunnan peruskouluun on yli viisi kilometriä yhteen suuntaan, hän on oikeutettu maksuttomaan koulukuljetukseen. Vaihtoehtoisesti lapsesi voi saada avustusta kouluun saattamista varten. Koulukuljetus voi olla maksutonta myös siinä tapauksessa, että matka on lapselle liian vaikea, rasittava tai vaarallinen. 

Jos lapsellasi on ollut entisessä koulussa oikeus koulukuljetukseen esimerkiksi vammaisuuden perusteella, hän on todennäköisesti oikeutettu kyyteihin myös uudessa kotikunnassa.

Hae koulumatkaetua uuden kotikuntasi opetusviranomaisilta eli esimerkiksi koulutoimelta.