Tät seidd ij leäkku veâl vuäǯǯamnalla nuõrttsääʹmǩiõʹlle
Vuäinak sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzzi teâđaid jiijjâz seeidast.
Varusmiespalveluksen käyneet asevelvolliset ja siviilipalvelusvelvolliset toteuttaisivat tehtäviään sotatilanteessa koulutuksensa ja osaamisensa mukaisesti.
Siviileillä olisi enemmän vastuuta yhteiskunnan toiminnan ylläpitämisessä ja heillä olisi velvollisuus osallistua kykyjensä mukaisiin tehtäviin.
Varusmiespalveluksen palveluksen suorittaneet reserviläiset voidaan käskeä sotatilanteessa palvelukseen. Asevelvolliset kansalaiset ovat Suomen aseellisen puolustuksen perusta hyökkääjän torjunnassa.
Puolustusvoimat sijoittaa asevelvolliset tehtäviinsä. Sodanajan sijoitus määräytyy ensisijaisesti palveluksen aikana saadun koulutuksen perusteella.
Sijoitukseen voi vaikuttaa myös se, mitä tietoja olet ilmoittanut siviiliammatistasi ja nykyisestä maanpuolustusosaamisesta asevelvollisuusrekisteriin. Sodanajan tehtäväsi voit selvittää käymällä paikan päällä omassa aluetoimistossa.
Tee nämä:
Lue lisää:
Siviilipalvelusvelvolliset tekevät sota-aikana yhteiskunnan toimintaa turvaavia siviilitehtäviä, joita tehdään normaaliaikanakin. Siviilipalveluskeskus koordinoi palveluspaikkojen täyttöä.
Lue lisää:
Vapaaehtoiseksi maanpuolustajaksi voi hakeutua maanpuolustuskoulutuksesta tai -velvollisuudesta riippumatta.
Koulutukset kehittävät ja ylläpitävät monenlaisia yleisiä turvallisuustaitoja ja sotilastaitoja. Ne valmistavat sinua yhteiskunnan tukemiseen vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Vapaaehtoinen maanpuolustustoiminta on kokonaismaanpuolustuksen ja kokonaisturvallisuuden keskeinen voimavara.
Tutustu Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK:n maanpuolustuskoulutuksiin.Ävvan ođđ ikkna.
Siviileillä tarkoitetaan ihmisiä, jotka eivät ole asevoimien palveluksessa eivätkä osallistu sotatoimiin.
Niillä alueilla, joilla ei ole jatkuvaa sotilaallista toimintaa, siviilit jatkaisivat elämää mahdollisimman tavanomaisissa oloissa.
Esimerkiksi sairaanhoito ja muu hoivatyö sekä välttämättömät teollisuuden ja infrastruktuurin toimintaa ylläpitävät ihmiset jatkaisivat töitään. Kriittisten tehtävien työnantajat voivat tehdä varauksen tarvittavalle henkilöstölleen, jolloin heitä ei määrätä muihin tehtäviin.
Siviileillä olisi enemmän vastuuta heikommassa asemassa olevien huolenpidosta. Yhteiskunnassa terveydenhuollon ja hoivan voimavaroja on kohdennettava eniten tarvitseviin, jolloin läheisillä olisi suurempi vastuu pitää huolta muun muassa lapsista ja vanhuksista.
Jokaisella Suomessa asuvalla 18 vuotta täyttäneellä, mutta alle 68-vuotiailla, on velvollisuus osallistua esimerkiksi pelastus-, ensiapu-, huolto- ja raivaustehtäviin tai muihin väestönsuojelun tehtäviin.
Siviileille tehtäviin määräyksen voi antaa sisäministeriö tai Lupa- ja valvontavirasto. Ihmisille voidaan määrätä sellaisia tehtäviä, joihin heillä on riittävät kyvyt.
Siviilejä suojataan sodan aikana. Konfliktialueilla siviilien suojaaminen toteutettaisiin paikan päällä tilanteen vaatimalla tavalla tai evakuoinneilla.
Sotatoimien takia maastoon voi päätyä räjähtämättömiä ammuksia tai panoksia. Kuten tavallisissakin oloissa, maastosta löytyviä epäilyttäviä esineitä ei saa koskea eikä siirtää.