Milloin asiointi lapsen puolesta ei ole mahdollista?

Eri asiointipalvelut kuten vaikkapa OmaKanta ja OmaVero määrittelevät itse, voivatko huoltajat tai huoltajien valtuuttamat muut aikuiset asioida alaikäisen puolesta tai katsella alaikäisen tietoja. Aina asiointi ei siis onnistu, vaikka olisit huoltaja tai sinulla olisi huoltajien antama valtuus.

Tarkista aina asiointipalvelun omista ohjeista, mitä rajoituksia alaikäisen puolesta asiointiin mahdollisesti on. Suomi.fi-valtuudet ei voi vaikuttaa siihen, mitä rajoituksia sähköisten asiointipalvelujen tarjoajat asettavat alaikäisen puolesta asiointiin.

Esimerkkejä ohjeista:

• Kelan OmaKannan ohje huoltajan asiointiinRahpasa ođđa lásii. 
• Verohallinnon OmaVeron ohje puolesta asiointiinRahpasa ođđa lásii. 
• Varsinais-Suomen hyvinvointialueen ohje puolesta asiointiin eTerveyspalvelussaRahpasa ođđa lásii.  

Rajoituksia huoltajien asiointiin

Lapsen ikä 

Asiointipalvelut saattavat rajoittaa tai estää kokonaan huoltajien sähköisen asioinnin lapsen puolesta, kun lapsi on ylittänyt tietyn iän. Esimerkkejä rajoituksista, joita asiointipalveluissa saattaa olla käytössä: 

• Asiointipalvelu on saattanut estää huoltajien asioinnin kokonaan, jos lapsi on ylittänyt tietyn iän, esimerkiksi 12 vuotta. 
• Asiointipalvelu saattaa estää huoltajaa katselemasta tietyn iän ylittäneen alaikäisen tietoja. Esimerkiksi Kelan OmaKannassa on osin rajoitettu sitä, mitä yli 10-vuotiaan tietoja huoltaja voi nähdä. 

Alaikäinen ei voi antaa valtuuksia, joten näitä rajoituksia ei voi kiertää siten, että lapsi antaisi huoltajalleen valtuuden.  

Huostaanotto 

Asiointipalvelut saattavat estää vanhemmalta asioinnin lapsen puolesta, jos lapsi on otettu huostaan.  

Turvakielto 

Asiointipalvelut saattavat rajoittaa asiointia, jos jollakin osapuolista on turvakielto. 

Jos lapsella on turvakielto, huoltajat eivät voi asioida lapsen puolesta automaattisesti.  Huoltajat voivat kuitenkin tehdä valtuushakemuksen, jolla he antavat lapsen puolesta itselleen valtuuden asioida lapsen puolesta sähköisesti. Lue lisää hakemuksella valtuuttamisesta.Rahpasa ođđa lásii.  

Jos kaikilla lapsen huoltajilla on turvakielto, kukaan huoltaja ei voi asioida lapsen puolesta. Huoltajat voivat kuitenkin tehdä valtuushakemuksen, jolla he antavat lapsen puolesta itselleen valtuuden asioida lapsen puolesta sähköisesti. Lue lisää hakemuksella valtuuttamisesta.Rahpasa ođđa lásii. 

Jos vain yhdellä huoltajalla on turvakielto, lapsen puolesta voi asioida se huoltaja, jolla itsellään on turvakielto. Tällä ehdolla suojataan huoltajan turvakiellon alaisia tietoja. 

Huollonjakosopimus tai -määräys vaikuttaa siihen, voiko huoltaja asioida alaikäisen puolesta 

Jos huoltajuudesta on olemassa joko huollonjakosopimus tai huollonjakomääräys, riippuu sopimuksen tai määräyksen sisällöstä, voiko huoltaja asioida lapsen puolesta. 

Tarkista asiointipalvelusta, miten huollonjakosopimus tai -määräys vaikuttaa lapsen puolesta asiointiin tai tietojen katseluun. 

• Huoltajalla on aina oikeus katsella lapsen tietoja huollonjakosopimuksen rajoitteista huolimatta.  Jos lapsella on turvakielto, asiointipalvelu saattaa kuitenkin estää tietojen katselun. 
• Joissakin asiointipalveluissa lapsen puolesta asiointi ei ole mahdollista, jos huoltajuudesta on huollonjakosopimus tai -määräys, joka koskee myös muita asioita kuin asumisjärjestelyitä. 

Rajoituksia valtuuden saaneen ei-huoltajan asiointiin

Asiointi alaikäisen puolesta Suomi.fi-valtuuksissa annetulla valtuudella onnistuu vain niissä asiointipalveluissa, jotka sallivat asioinnin muillekin kuin lapsen huoltajille. Kaikki asiointipalvelut eivät tätä salli. Tarkista aina asiointipalvelun omista ohjeista, mitä rajoituksia alaikäisen puolesta asiointiin mahdollisesti on.

Esimerkkejä rajoituksista, joita asiointipalvelu on saattanut asettaa:

• Valtuudella voi asioida asiointipalvelussa vain huoltaja.
• Valtuudella asiointi on estetty, kun alaikäinen on ylittänyt tietyn iän. Esimerkiksi joissain hyvinvointialueiden asiointipalveluissa ei voi asioida 12—17-vuotiaan puolesta edes valtuudella.