Yleinen edunvalvonta

Edunvalvontaa tai toimintakelpoisuuden rajoittamista koskevassa asiassa on syytä kääntyä ensin holhousviranomaisen eli digi- ja väestötietoviraston puoleen. Digi- ja väestöviranomaiselle voi myös ilmoittaa edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä.

Digi- ja väestötietovirasto tai käräjäoikeus voi määrätä edunvalvojan henkilölle, joka ei itse kykene valvomaan etuaan tai hoitamaan asioitaan, esimerkiksi vaikean sairauden tai korkean ikänsä vuoksi. Jos on olemassa vaara, että sairas henkilö omilla toimillaan aiheuttaa itselleen taloudellisia vaikeuksia tai että muut henkilöt käyttävät häntä hyväkseen, voi käräjäoikeus edunvalvonnan lisäksi määrätä, ettei henkilö saa itse tehdä esimerkiksi suuria ostoksia tai sopimuksia. Tätä kutsutaan toimintakelpoisuuden rajoittamiseksi. Äärimmäisessä tapauksessa käräjäoikeus voi julistaa henkilön vajaavaltaiseksi, jolloin hän menettää kokonaan oikeutensa hoitaa asioitaan. Edunvalvoja huolehtii tällöin kaikista vajaavaltaisen asioista. Käräjäoikeuden on määrättävä edunvalvoja, jos elossa olevan henkilön olinpaikka on tuntematon ja hänen taloudelliset asiansa vaativat hoitoa. Edunvalvojaa haetaan kirjallisella hakemuksella, johon tulee yleensä liittää lääkärinlausunto. Hakemuksen voi tehdä joko apua tarvitseva henkilö itse, tämän isä, äiti, aviopuoliso, lapsi tai muu läheinen henkilö, edunvalvoja tai digi- ja väestötietovirasto. Kuolinpesään liittyvää edunvalvojan määräystä voi hakea myös pesänselvittäjä, muu pesänhoitaja, pesänjakaja tai kuka tahansa kuolinpesän osakas. Alaikäistä koskevan edunvalvojan määräämisasian voi panna vireille myös alaikäisen huoltaja ja sosiaalihuoltolain 6 §:ssä tarkoitettu toimielin hyvinvointialueella.