Varhaiskasvatuksen tavoitteena on tunnistaa lapsen tuen tarve mahdollisimman varhain ja vastata siihen heti. Lapsen tuen tarve arvioidaan yhdessä huoltajien, varhaiskasvatuksen henkilöstön, varhaiskasvatuksen laaja-alaisen erityisopettajan ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa.
Tuen tarve voi olla joko lyhyt- tai pitkäaikaista ja se voi liittyä lapsen normaaliin kehitykseen tai kehityksen ...
Lapsesi tuen tarve tulee selvittää varhaiskasvatussuunnitelman laatimisen yhteydessä. Työhön voi sinun ja varhaiskasvatuksen henkilöstön lisäksi osallistua esimerkiksi psykologi, puheterapeutti tai toimintaterapeutti.
Lapsen tarvitsema tuki kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan (VASU).
Erityisen tuen lapselle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelma laaditaan yhteistyössä huoltajien ja muiden yhteistyötahojen kanssa ja sitä arvioidaan säännöllisesti.
Tuki rakennetaan erilaisin pedagogisin ratkaisuin lapsen yksilölliset tarpeet huomioiden. Tarvittaessa varhaiskasvatuksen lapsiryhmään voidaan kohdentaa lisäresurssia. Mikäli lapsen varhaiskasvatuspaikan tukitoimet eivät riitä, lapsella on mahdollisuus sijoittua integroituun erityisryhmään.
Erityisvarhaiskasvatuksessa lapsi saa erityisesti tarvitsemaansa tukea. Tuen tarpeen syy voi olla joko fyysinen tai tietoihin, taitoihin, tunne-elämään tai sosiaaliseen kehitykseen liittyvä. Lapsen tukeminen voi käytännössä olla erilaisia toiminnallisia ratkaisuja, eriytettyä pienryhmätoimintaa tai osa muuta päiväkoti- ja varhaiskasvatustoimintaa.
Lapsen tukeminen on monialaista yhteistyötä, johon osallistuvat esimerkiksi varhaiskasvatuksen erityisopettaja, terveydenhoitaja, psykologi, sosiaalityöntekijä, musiikkiterapeutti, toimintaterapeutti, puheterapeutti, perheneuvola, lastenpsykiatria ja koulu.
Jos lapsi tarvitsee varhaiskasvatuksessa ollessaan tukea, kunta pyrkii joko toteuttamaan tuen nykyisessä varhaiskasvatuspaikassa tai löytämään lapselle paremmin sopivan paikan.
Varhaiskasvatuslaki