Räjähteiden varastointi

Hae Tukesin säädöstietopalvelusta räjähdeasetus. Siinä esitetään hakemuksen ja ilotulitteiden kaupan varastoinnin osalta ilmoituksen asiakirjavaatimukset. Voit tehdä vapaamuotoisen hakemuksen Tukesille. Standardit ovat maksullisia ja niitä voit tilata SFS:n verkkokaupasta.

Toiminnanharjoittajan on osoitettava, että varasto täyttää vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuuslain yleiset turvallisuusvaatimukset (selvillä olo -velvollisuus, valintavelvollisuus, huolehtimisvelvollisuus), räjähteiden valmistuksen, käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista annetun asetuksen vaatimukset ja että varasto on toimintaa koskevien standardien mukainen.

Varastojen sijainnille on annettu räjähdemäärästä riippuvia suojaetäisyysvaatimuksia eri kohteista.

Pysyvässä varastoinnissa tulee varastorakennuksen olla kiinteä rakennus tai varastoinnin on tapahduttava ns. räjähdekontissa, joka on normaalista merikuljetuskontista rakennettu, eristetty ja kaksoislukituksella varustettu metallikontti. Varastorakennuksen tarkemmat vaatimukset esitetään standardissa SFS 4397.

Kaupan sisätilassa olevan ilotulitekaapin rakenteen tulee olla standardin SFS 4399 vaatimukset täyttävä ja pihamaalla olevan kontin rakenteen osalta noudatetaan standardia SFS 4397 (ilman aitausta).

Myymälähuoneessa olevan patruuna-, sytytysnalli- ja ruutikaapin vaatimukset ovat samat kuin ilotulitekaapilla (SFS 4399), mutta muualla kuin myymälätilassa olevalle varastotilalle on erilaisia osastointi- ja lisäkaappivaatimuksia varastoitavista räjähteistä riippuen.

Toimijalla on velvollisuus ilmoittaa Tukesille pysyvän ja tilapäisen varaston sekä ampuma-aseiden patruunoiden, sytytysnallien ja ruudin kaupan muualla kuin myymälähuoneessa tapahtuvan varastoinnin turvallisuuteen vaikuttavista muutoksista sekä pelastuslaitokselle kaupan varastoinnin muutoksista.

Tukes tekee pysyviin räjähdevarastoihin ja Tukesin luvalla oleviin kauppojen varastoihin määräaikaistarkastuksia. Toiminnan laajuudesta (3 eri kategoriaa) riippuen tarkastusväli on 1–5 vuotta.

Jos elinkeinonharjoittaja on sijoittautunut johonkin toiseen Euroopan talousalueeseen kuuluvaan valtioon ja tarjoaa palveluitaan tilapäisesti Suomessa, on toimijalla oltava suomalainen y-tunnus tai toimijan on oltava oikeushenkilö, johon kansalliset säädösvelvoitteet voidaan kohdistaa.