Asumispalvelut tukevat mielenterveys- ja päihdekuntoutujan arkea ja kuntoutumista. Ilman asuntoa kuntoutuminen ei ole mahdollista. Siksi toimimme asunto ensin -periaatteen mukaisesti.
Asumisyksikkömme ovat erilaisia, jotta voimme tarjota palveluja eri elämäntilanteissa oleville asiakkaille. Kaikissa yksiköissämme asukkaalla on oma vuokra-asunto.
Asumispalvelujen vaihtoehtoja ovat tuettu asuminen ...
Asumispalveluihin haetaan aina sosiaalihuollon ammattihenkilön kautta (esim. sote-asemat, sairaalat ja poliklinikat). Ammattilainen laatii sosiaalihuoltolain mukaisen palvelutarpeen arvioinnin.
Tuloselvityslomakkeen voit täyttää digitaalisesti OmaPIrhassa.
Saat asumispalveluja, jos sosiaalihuollon ammattilainen katsoo palvelutarpeen arvioinnissa, että tarvitset asumispalveluja. Palvelutarpeen arviointi tehdään yhdessä sinun, läheistesi ja tukiverkostosi kanssa.
Tuetun asumisen perusteena on tuen tarve itsenäisessä asumisessa tai itsenäiseen asumiseen siirtymisessä.
Yhteisöllisen asumisen myöntämisperusteena on toimintakyvyn alentuma ja erityisen tuen tarve, joka voi johtua esimerkiksi sairaudesta tai vammasta.
Ympärivuorokautista palveluasumista järjestetään silloin, kun tarvitset vuorokauden ajasta riippumatonta tukea arjessasi ja palvelua ei voida järjestää sinulle muulla tavalla.
Mielenterveyskuntoutujalla on oikeus saada tarvittaessa tukea itsenäiseen asumiseen. Kuntoutuja saa palveluja ensisijaisesti omaan kotiinsa. Sosiaaliohjaaja, asumisneuvoja tai muu tukihenkilö auttaa asunnon hankinnassa, kotiutumisessa ja arkiaskareiden järjestämisessä. Tuki voi olla lyhyt- tai pitkäaikaista. Tarkoitus on edistää asukkaan kuntoutumista, omatoimisuutta ja toimintakykyä.
Asumispalveluja saa mielenterveyskuntoutuja, joka tarvitsee sekä soveltuvan asunnon että hoitoa ja huolenpitoa. Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa hoitoa ja huolenpitoa on saatavilla vuorokauden ympäri.
Mielenterveyskuntoutujaa voidaan tukea myös siten, että hän asuu jonkin aikaa laitoksessa. Pitkäaikainen hoito ja huolenpito laitoksessa on mahdollista, jos se on kuntoutujan terveyden tai turvallisuuden kannalta välttämätöntä.
Sosiaalihuoltolaki