Lastensuojelun sijaishuolto
- Palvelu
- Liminka
- Julkinen palvelu
Lapsen sijaishuollolla tarkoitetaan kiireellisesti sijoitetun, hallinto-oikeuden väliaikaisella määräyksellä sijoitetun tai huostaan otetun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä oman kodin ulkopuolella joko perhehoitona tai laitoshoitona.
Kiireellinen sijoitus: Jos lapsi on välittömässä vaarassa tai muutoin kiireellisen sijoituksen ja sijaishuollon tarpeessa, sijoitetaan hänet kiireellisesti ...
Toimi näin
Ota yhteyttä sosiaalityöntekijään.
Kenelle ja millä ehdoin
Lapsiperheiden sosiaalityössä arviointeja tekevät sosiaalityöntekijät, perhetyön ja avopalvelun esimies sekä sosiaaliohjaajat yhteistyössä asiakkaan, tämän läheisten ja tarvittaessa muiden toimijoiden kanssa. Palvelutarpeen arviointi tehdään yhteistyössä asiakkaan kanssa. Lastensuojeluasioissa palvelutarpeen arviointi voidaan tehdä ilman asiakkaan suostumusta.
Tuen tarpeen arviointi voi tulla esille myös lastensuojeluilmoituksen kautta. Viranomaisilla ja muilla ammattihenkilöillä on velvollisuus tehdä ilmoitus ja myös yksityishenkilöt voivat tehdä ilmoituksen, jos heille herää huoli lapsen tilanteesta.
Tausta ja lainsäädäntö
Lastensuojelun sijaishuollolla tarkoitetaan huostaan otetun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella.
Sijaishuollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi. Sijaishuolto voidaan järjestää perhehoitona, laitoshoitona tai muulla lapsen tarpeiden mukaisella tavalla. Sijaishuoltoa järjestettäessä lapsen oma mielipide on otettava huomioon mahdollisuuksien mukaan. Lapsella on myös oikeus pitää yhteyttä vanhempiinsa tai muihin hänelle läheisiin ihmisiin sijaishuollon aikana. Oikeutta voidaan rajoittaa vain, jos se vaarantaisi sijaishuollon tarkoituksen toteutumisen tai olisi muuten haitallista lapselle.
Huostaan otettu lapsi voidaan poikkeuksellisesti sijoittaa myös vanhempansa tai muun huoltajansa hoidettavaksi enintään puoleksi vuodeksi esimerkiksi silloin, kun valmistellaan lapsen kotiinpaluuta sijaishuollon jälkeen.
Sijaishuollon järjestämisestä ja kustannuksista vastaa se hyvinvointialue, joka sijoittaa lapsen. Käytännössä tämä on yleensä se hyvinvointialue, jolla lapsen kotikunta sijaitsee.