Lastensuojelun sijaishuolto
- Palvelu
- 12 kuntaa
- Julkinen palvelu
Lapsen sijaishuollolla tarkoitetaan lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella. Sijaishuollossa lapsi voi asua perhehoidossa, ammatillisessa perhekodissa, lastensuojelulaitoksessa tai muussa tarkoituksen mukaisessa hoidossa. Sijaishuolto voi olla lyhytaikaista (kiireellinen sijoitus) tai toistaiseksi olemassa olevaan tarpeeseen (huostaanotto).
Sijaishuollon tarkoituksena on t ...
Toimi näin
Ota yhteyttä lapsen asioista vastaavaan sosiaalityöntekijään sijaishuoltoon liittyvissä asioissa.
Kenelle ja millä ehdoin
Lastensuojelun sijaishuoltoa järjestetään lapsikohtaiseen arviointiin perustuen. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä vastaa lapsen edun arvioinnista ja lastensuojelun järjestämisestä lapsen tarpeen mukaisesti.
Tausta ja lainsäädäntö
Lastensuojelun sijaishuollolla tarkoitetaan huostaan otetun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella.
Sijaishuollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi. Sijaishuolto voidaan järjestää perhehoitona, laitoshoitona tai muulla lapsen tarpeiden mukaisella tavalla. Sijaishuoltoa järjestettäessä lapsen oma mielipide on otettava huomioon mahdollisuuksien mukaan. Lapsella on myös oikeus pitää yhteyttä vanhempiinsa tai muihin hänelle läheisiin ihmisiin sijaishuollon aikana. Oikeutta voidaan rajoittaa vain, jos se vaarantaisi sijaishuollon tarkoituksen toteutumisen tai olisi muuten haitallista lapselle.
Huostaan otettu lapsi voidaan poikkeuksellisesti sijoittaa myös vanhempansa tai muun huoltajansa hoidettavaksi enintään puoleksi vuodeksi esimerkiksi silloin, kun valmistellaan lapsen kotiinpaluuta sijaishuollon jälkeen.
Sijaishuollon järjestämisestä ja kustannuksista vastaa se hyvinvointialue, joka sijoittaa lapsen. Käytännössä tämä on yleensä se hyvinvointialue, jolla lapsen kotikunta sijaitsee.