Hirvieläinvahingosta ilmoittaminen ja korvauksen hakeminen

Kun havaitset vahingon, toimita viipymättä hirvieläinvahinkoilmoitus ja korvaushakemus -lomake Metsäkeskukseen.

Suosittelemme, että teet vahinkoilmoituksen Metsään.fi-palvelussa. Voit myös tulostaa lomakkeen Metsäkeskuksen verkkopalvelusta ja toimittaa sen Metsäkeskukseen. Toimita hakemus turvasähköpostilla tai Metsäkeskuksen Lahden toimistoon.

Tee toteutusilmoitus, jos tuhoalueella on tehty täydennysviljely tai uudelleenviljely. Muussa tapauksessa sinun ei tarvitse tehdä toteutusilmoitusta. Tee toteutusilmoitus täyttämällä lomake "Hirvieläinvahingon toteutusilmoitus tai lisäaikahakemus". Toteutusilmoitusta ei voi tehdä Metsään.fi-palvelussa.

Toimita toteutusilmoitus Metsäkeskukseen 30.9. mennessä samana vuonna kuin rahoitus on myönnetty. Korvausraha on käytössäsi saman vuoden loppuun saakka.

Jos viljelytyötä ei saada valmiiksi rahoituksen myöntämisvuonna, hae jatkoaikaa työn tekemiseen. Jatkoaikaa voit hakea lomakkeella "Hirvieläinvahingon toteutusilmoitus tai lisäaikahakemus".

Hirvieläimiä ovat hirvi, valkohäntäpeura, metsäpeura, kuusipeura, saksanhirvi ja japaninpeura.

Vahingot korvataan, jos vahinkojen yhteenlaskettu määrä kalenterivuotta kohti on enemmän kuin 170 euroa kalenterivuodessa.

Korvauksen hakija voi olla:

• yksityinen maanomistaja
• yksityisen maanomistajan kuolinpesä tai kuolinpesän osakkaiden muodostama yhtymä
• yhteismetsän osakaskunta, jos yhteismetsän osakkaiden osuuksista vähintään puolet on luonnollisten henkilöiden omistuksessa
• yksityisten maanomistajien perustama yhtiö tai yhtymä, jonka pääasiallisena tarkoituksena on maatilatalouden harjoittaminen.

Korvauksen saaminen edellyttää, että maanomistaja on pyrkinyt estämään vahingon syntymisen.

Kun Metsäkeskus on saanut vahinkoilmoituksen, Metsäkeskus arvioi vahingon määrän maastotarkastuksessa. Metsäkeskus ilmoittaa maastotarkastuksesta etukäteen maanomistajalle ja riistanhoitoyhdistyksen edustajalle. Heillä on oikeus olla läsnä maastotarkastuksessa.

Maastotarkastuksesta laaditaan arviokirja, johon merkitään puustotiedot ja korvauksen määrä. Maanomistajalla ja riistanhoitoyhdistyksen edustajalla on oikeus liittää arviokirjaan oma käsityksensä vahingosta.

Arviointi on tehtävä viimeistään kolmen vuoden kuluessa vahingon syntymisestä. Metsäkeskus perii vahingon arvioinnista maksun.

Vahingon määrää laskettaessa otetaan huomioon vauriot, joita hirvieläin on aiheuttanut yksittäisten puiden päärangalle, sivuoksille, neulas- tai lehtimassalle tai kuorelle. Korvausta voi saada myös vahingon arviointikustannuksista, jotka hakija on maksanut.

Korvauksen määrää vähentää korvaus, jota vahingoista on maksettu muun lainsäädännön tai vakuutuksen perusteella. Korvauksen määrää vähentävät myös korvaukset, joita vahinkoalueelle on maksettu taimikon tai sitä varttuneemman puuston arvon merkittävästä arvon alenemisesta korvauksen hakemista edeltävien kolmen vuoden aikana.

Korvausta ei makseta, jos kasvatuskelpoisten puulajien vahingoittumattomien taimien lukumäärä tasaisesti jakaantuneena ylittää metsänhoitosuositusten mukaiset metsänuudistamisen tavoitteena olevat taimitiheydet.

Hirvieläinvahinkohanke on voimassa yhden vuoden kerrallaan. Voimassaolovuosi on arviointivuotta seuraava vuosi.