Edunvalvonta ja edunvalvontavaltuutus

Keinoja hoitaa taloudellisia asioita toisen puolesta ovat esimerkiksi valtakirjat, Suomi.fi-valtuudet ja tilinkäyttöoikeuksien antaminen. 

Jos muut keinot eivät riitä, edunvalvojan hakeminen voi olla tarpeen.

Edunvalvoja voi olla yksityishenkilö eli yksityinen edunvalvoja tai täysin ulkopuolinen henkilö, eli niin sanottu yleinen edunvalvoja. Voit harkita, haluaisitko itse olla läheisesti edunvalvoja.

Yksityisenä edunvalvojana voi toimia henkilö, joka on lain mukaan tehtävään sopiva ja joka suostuu toimimaan tehtävässä. Sopivuus arvioidaan tapauskohtaisesti.

Tee läheisestäsi ilmoitus edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä Digi- ja väestötietovirastolle. Ilmoituksessa valitset, ehdotatko tehtävään yleistä vai yksityistä edunvalvojaa. 

Digi- ja väestötietovirasto on yhteydessä läheiseesi ja arvioi, tarvitseeko hän edunvalvojaa.

Huoli läheisen pärjäämisestä voi olla suuri. Hae vertaistukea itsellesi esimerkiksi erilaisten yhdistysten kautta.

Jos olet läheisesi edunvalvoja, tee omaisuusluettelo läheisesi varoista ja veloista. Toimita se Digi- ja väestötietovirastoon kolmen kuukauden kuluessa edunvalvonnan alkamisesta.

Edunvalvojana sinun täytyy pitää kirjaa läheisesi rahojen käytöstä ja tehdä sen perusteella vuositili. Tee vuositili joka vuosi, ja palauta se kolmen kuukauden kuluttua tilikauden päättymisestä.

Kun edunvalvonta päättyy, edunvalvojana sinun täytyy tehdä vielä päätöstili. Tee päätöstili sellaiselta ajalta, jolta et ole vielä tehnyt vuositiliä. 

Edunvalvonta päättyy esimerkiksi näissä tilanteissa:

• jos päämiehen vointi paranee, ja hän ei tarvitse enää edunvalvojaa
• jos edunvalvoja on määrätty määräajaksi, päättyy edunvalvonta automaattisesti määräajan kuluttua
• jos edunvalvoja ei halua enää toimia edunvalvojana
• jos päämies tai edunvalvoja kuolee.