Yleisohjeet varautumiseen, kotivaraan ja eri tilanteissa toimimiseen

Erilaisiin tilanteisiin on ohjeita, joihin tutustumalla voit parantaa varautumistasi.

Pärjäät kuitenkin monessa tilanteessa perustaidoilla ja -tiedoilla. Esimerkiksi kotivara on erinomainen pohja moniin tilanteisiin varautumiselle.

Monessa tilanteessa pärjäät, kun toimit näin:

• Pysy rauhallisena.
• Mieti, millaisesta tilanteesta on kyse, ja mitä toimintaohjeita tiedät siihen liittyvän. Miten tilanne vaikuttaa sinuun, läheisiisi ja lähialueen ihmisiin?
• Seuraa viranomaisten viestintää ja vaaratiedotteita.
• Noudata ohjeita.
• Listaa tärkeimmät tilanteessa tehtävät asiat ja ryhdy toimeen.
• Auta muita kykysi mukaan.

Varautumisen lähtökohdat ovat jokaisella erilaiset. Jokaisen kannattaa kuitenkin valmistautua häiriö- ja kriisitilanteisiin jollakin tavalla.

Varautuminen on

• kotivaraa eli vettä, ruokaa ja tarpeellisia tarvikkeita
• tietoja riskeistä ja uhista, niiden ehkäisemisestä ja niihin varautumisesta
• taitoa toimia, kun kohtaat tavallisesta poikkeavan tilanteen
• toimintakykyä fyysisesti ja psyykkisesti
• yhteisöllisyyttä eli luottamusta ja yhteyttä muihin sekä toisten auttamista.

Pohdi, miten pystyt parhaiten kasvattamaan kykyäsi selviytyä poikkeuksellisista tilanteista. 

Kotivara on erinomainen perusta moniin tilanteisiin varautumiseen.

Kotivaraan kuuluu vettä, ruokaa, lääkkeet ja muita välttämättömiä tarvikkeita. Se ei ole erillinen varasto, vaan tuotteiden on hyvä olla sellaisia, joita käytät muutenkin.

Suositus on varata tarvikkeita sen verran, että sinä ja muut taloudessasi asuvat pärjäävät niiden avulla ainakin 3 vuorokautta. Pienikin kotivara kuitenkin auttaa, vaikka kaikkea ei olisi mahdollista hankkia.

Tarvikkeiden varaaminen on tehtävä silloin, kun arki sujuu normaalisti. Se vähentää tarvetta niiden hankkimiseen juuri silloin, kun jotakin tapahtuu ja tarvikkeille voi tulla suuri kysyntä.

Kotiin varatuista tarvikkeista on apua myös silloin, jos et jostakin tavallisesta syyttä pääse kauppaan, esimerkiksi sairaana ollessa.

Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä, kognitiivisia ja sosiaalisia edellytyksiä selviytyä arjen toimista.

Toimintakyky voi alentua esimerkiksi ikääntymisen, vamman tai sairauden vuoksi.

Jokaisen varautumiseen kuuluu omien ja läheisten lähtökohtien ja mahdollisuuksien huomioiminen, vaikka kotivara- ja toimintaohjeet eri tilanteisiin ovat kaikille samanlaiset.

Mieti kysymysten avulla tarvetta varautumisen järjestelyihin:

• Miten häiriöt vaikuttavat juuri omaan arkeen?
• Mitä rajoitteita tulisi huomioida?
• Mitä eri tilanteissa voi tehdä itse ja mihin tarvitsee apua?
• Keneltä apua saisi nopeimmin, jos jotakin tapahtuu?
• Onko turvaverkkoa tarpeen parantaa?

Lue lisää:

• Erityisryhmien asumisturvallisuus - Suomen Pelastusalan KeskusjärjestöRahpasa ođđa lásii.
• Vakaviin häiriötilanteisiin varautuminen vammaispalveluissa - Terveyden ja hyvinvoinnin laitosRahpasa ođđa lásii.
• Turvallisuus muistisairaalle - MuistiliittoRahpasa ođđa lásii.

Vaaratiedote on tärkein tapa varoittaa ja antaa toimintaohjeita vaaratilanteissa. Vaaratiedote välitetään ihmisille radion, 112 Suomi -sovelluksen, verkkosivujen ja tarvittaessa television kautta.

Yleinen vaaramerkki on äänimerkki, jolla varoitetaan välittömästä ulkotilojen vaarasta. Se on yhden minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki. Siirry välittömästi sisätiloihin, jos kuulet yleisen vaaramerkin.

Ilmatieteen laitoksen ennakoivat varoitukset voimakkaista sääilmiöistä lisäävät turvallisuutta, sillä ne auttavat varautumaan ennakoivasti ja siten vähentämään vahinkoja ja arjen häiriöitä.

Lue lisää: Vaaratiedotteet, vaaramerkki ja ennakoivat varoitukset - Suomi.fiRahpasa ođđa lásii.

Sisälle suojautuminen on yleisin ulkoa tulevalta vaaralta suojautumisen tapa. Se tarkoittaa, että siirryt sisätiloihin esimerkiksi silloin, jos ilmassa leviää myrkyllistä savua, kemikaalia tai radioaktiivisia aineita.

Viranomaiset varoittavat väestöä uhasta vaaratiedotteella ja yleisellä vaaramerkillä.

Jokaisella on velvollisuus auttaa, jos joku on vaarassa. Huomioi, että avun tarpeessa oleva ihminen ei välttämättä itse voi tai osaa pyytää apua.

Tee hätäilmoitus numeroon 112, kun

• sinulla on hätätilanne tai tarvitset kiireellistä viranomaisapua
• tiedät tai epäilet, että jonkun henki, terveys tai omaisuus tai ympäristö on uhattuna tai vaarassa.

Kun asennat puhelimeesi 112 Suomi -sovelluksenRahpasa ođđa lásii. ja hälytät apua sovelluksen kautta, sijaintisi välittyy automaattisesti hätäkeskukseen. Sovelluksesta löydät myös päivystysnumeroita kiireettömään avuntarpeeseen.