Tarvitseeko läheiseni edunvalvojan?

Et voi käyttää toisen ihmisen verkkopankkitunnuksia. Verkkopankkitunnukset ovat henkilökohtaisia. Voit tiedustella pankista tilinkäyttöoikeuksia tai valtakirjalla asiointia. Läheisesi voi tehdä sinulle valtakirjan pankkiasiointiin, jos hän kykenee ymmärtämään sen merkityksen.

Jos haluat auttaa läheistäsi asioimaan viranomaisten kanssa sähköisesti, voi läheisesi antaa sinulle Suomi.fi-valtuuksienRahpasa ođđa lásii. kautta oikeuden asioida hänen puolestaan. Suomi.fi-valtuuksien kautta annettu valtuus on sähköisesti annettu valtakirja. Jos läheisellesi myöhemmin määrätään edunvalvoja, osa hänen ennen sitä antamistaan Suomi.fi-valtuuksista voi katketa. Lue tarkemmin edunvalvonnassa olevan valtuuksista.

Jos läheiselläsi ei ole verkkopankkitunnuksia, voit keskustella pankin kanssa erilaisista laskujen maksutavoista. Apuna voivat olla esimerkiksi suoramaksupalvelu tai maksupalvelukuori. 

Viranomaisten sähköisiin asiointipalveluihin voi pankkitunnusten lisäksi kirjautua myös mobiilivarmenteella tai henkilökortilla. Jos mitään näistä välineistä ei ole käytössä, ei käytännössä ole keinoa päästä esimerkiksi OmaKantaan. 

Terveyteen liittyviä tietoja voi yrittää tiedustella myös puhelimitse. Tietojen saaminen on helpompaa, jos läheisesi on antanut terveydenhoidon yksikölle luvan antaa sinulle häntä koskevia tietoja. Apteekkiasiointia varten läheisesi voi täyttää Reseptin valtuutuslomakkeen.

Edunvalvontavaltuutus  on edunvalvontaa helpompi tapa järjestää läheisesi asioiden hoito. Edunvalvontavaltuutus tarkoittaa sitä, että henkilö itse etukäteen määrittelee, kuka hänen asioitaan voi hoitaa ja miten niitä voi hoitaa. Edunvalvontavaltuutuksen sisältö kirjoitetaan edunvalvontavaltakirjaan.

Jos läheisesi on sellaisessa kunnossa, että hän pystyy itse tekemään edunvalvontavaltuutuksen, niin se kannattaa tehdä. 

Jos läheisesi ei pysty enää itse tekemään edunvalvontavaltuutusta, niin silloin edunvalvontavaltuutus ei ole enää vaihtoehto. Et voi tehdä sitä hänen puolestaan.

Jos läheisesi on tehnyt edunvalvontavaltakirjan eikä hän enää kykene hoitamaan asioitaan, voi olla ajankohtaista hakea edunvalvontavaltuutuksen vahvistamista. Vahvistaminen tarkoittaa sitä, että läheisesi valtuuttama henkilö alkaa toimia hänen edunvalvontavaltuutettunaan. 

Yleensä edunvalvoja määrätään hoitamaan omaisuutta ja taloudellisia asioita. Taloudellisten asioiden hoitamiseen kuuluu tarvittaessa myös sosiaalisten etuuksien hakeminen. Edunvalvojan tulee lisäksi olla tarvittaessa yhteydessä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin ja huolehtia, että henkilö saa sopivan hoidon, huolenpidon ja kuntoutuksen. 

Edunvalvoja voidaan määrätä myös vain yksittäistä tehtävää varten, esimerkiksi kiinteistön myyntiä tai perinnönjakoa.

Edunvalvoja voidaan määrätä joko toistaiseksi tai määräajaksi.

Edunvalvonta tarkoittaa toisen henkilön taloudellisten asioiden hoitamista ja edun valvontaa silloin, kun henkilö ei itse enää pysty siihen eivätkä hänen asiansa enää tule hoidetuksi muillakaan tavoin. Edunvalvonnan tarpeen selvittää Digi- ja väestötietovirasto.

Edunvalvoja on henkilö, jonka Digi- ja väestötietovirasto tai tuomioistuin on määrännyt hoitamaan toisen henkilön omaisuutta ja taloudellisia asioita ja valvomaan tämän etua. Digi- ja väestötietovirasto valvoo edunvalvojien toimintaa. Edunvalvoja voi olla yksityinen edunvalvoja tai yleinen edunvalvoja.

Päämies tarkoittaa henkilöä, jonka etua valvotaan. Edunvalvoja valvoo päämiehen etua.

Edunvalvontavaltuutus on eri asia kuin edunvalvonta. Edunvalvontavaltuutuksen avulla henkilö itse päättää etukäteen kuka hänen asioitaan hoitaa ja millä tavoin. 

Edunvalvontavaltuutettu on henkilö, joka on valtuutettu hoitamaan toisen henkilön asioita edunvalvontavaltuutuksella. Edunvalvontavaltuutettu ei ole sama kuin edunvalvoja. Edunvalvontavaltuutetulla on vähemmän velvollisuuksia kuin edunvalvojalla. 

Edunvalvonta on eri asia kuin omaishoito. Edunvalvonta keskittyy taloudellisiin asioihin, ja omaishoito puolestaan terveyteen ja arjen sujumiseen.