Lasten ja nuorten rokotukset, viittomakielinen video

Rokotukset suojaavat infektio- eli tartuntataudeilta. Aikana, jona rokotuksia ei vielä annettu, nämä taudit olivat lasten yleisimpiä kuolinsyitä. Ne tappoivat myös odottavia äitejä ja muita aikuisia. Tartuntatautien lisäksi rokotus suojaa myös jäykkäkouristukselta, joka ennen oli monelle kohtalokas.

Rokotus ei välttämättä anna täydellistä suojaa, mutta se antaa pitkäaikaisen vastustuskyvyn. Kun väestöstä suurin osa on rokotettu, myös ne lapset, joita ei vielä ole rokotettu, ovat paremmassa suojassa.

Koko maailmasta on rokotusten ansiosta saatu hävitettyä isorokko. Suomesta on rokottamalla hävitetty lähes kokonaan kurkkumätä, polio, Hib-bakteerien aiheuttamat aivokalvontulehdukset, kurkunkannen tulehdukset ja verenmyrkytykset sekä tuhkarokko, vihurirokko ja sikotauti.

Lasten ja nuorten kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluu 12 rokotetta. 

Kaikille tarkoitetut rokotteet tarjoavat suojaa rotavirusripulia, aivokalvontulehdusta, keuhkokuumetta, verenmyrkytystä, korvatulehdusta, kurkkumätää ja jäykkäkouristusta vastaan. Ne suojaavat myös influenssaa, hinkuyskää, poliota, kurkunkannen tulehdusta, sikotautia, tuhka-,  vihuri- ja vesirokkoa sekä papilloomaviruksen aiheuttamia syöpiä vastaan.

Osa rokotteista suojaa useammalta eri taudilta. Kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvat rokotukset ovat maksuttomia. 

Vauva saa neuvolassa ensimmäisen rokotuksensa kahden kuukauden iässä. Vuoden aikana vauva saa rokotteet rotavirusripulia, pneumokokin aiheuttamaa aivokalvontulehdusta, keuhkokuumetta, verenmyrkytystä ja korvatulehdusta vastaan kolme kertaa.

Myös niin sanottu viitosrokote annetaan kolme kertaa. Rokote antaa suojan kurkkumätää, jäykkäkouristusta, hinkuyskää, poliota ja ns. Hib-tauteja vastaan. Näitä ovat aivokalvontulehdus, kurkunkannen tulehdus ja verenmyrkytys.

Pienet lapset saavat influenssarokotteen 6–35 kuukauden ikäisinä talvikausien aikana. Taaperot saavat toisen elinvuotensa aikana MPR-rokotteen, joka suojaa heitä tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta. Rokotus uusitaan, kun lapset ovat kuusivuotiaita.

Lapset saavat 1,5–11-vuotiaina vesirokkorokotteen, jos he eivät ole rokotukseen mennessä sairastaneet vesirokkoa. 4-vuotiaille annetaan vahvistava rokotus kurkkumätää, jäykkäkouristusta, hinkuyskää ja poliota vastaan. Kolmea ensin mainittua vastaan rokotetaan vielä kerran, kun nuori on 14–15-vuotias.

10–12-vuotiaat rokotetaan papilloomavirusten aiheuttamia syöpiä, kuten kohdunkaulan, emättimen, ulkosynnyttimien, peräaukon, peniksen sekä pään ja kaulan alueen syöpiä vastaan.

Ei ole. Rokotusten ottaminen on aina vapaaehtoista. Rokotuslupaa kysytään vanhemmilta silloin, kun rokotetta tarjotaan lapselle, joka ei itse kykene vielä asiasta päättämään. Suomessa rokotusohjelman mukaisten rokotusten kattavuus on varsin hyvä, eli hyvin harvat kieltäytyvät tuomasta lapsiaan rokotettaviksi. 

Niin sanotun laumasuojan takia on tärkeää, että kaikki tai lähes kaikki lapset rokotetaan. Kun riittävän suuri osa väestöstä on saanut rokotteen ja on taudille vastustuskykyinen, myös rokottamattomat mitä todennäköisimmin säästyvät sairastumiselta. Laumasuoja edellyttää sitä suurempaa rokotekattavuutta, mitä herkemmin tarttuvasta taudista on kyse. Esimerkiksi tuhkarokolta suojautumiseen tarvitaan 95 prosentin rokotuskattavuus.

Jos jonkin rokotteen kattavuus on jollain alueella riittämätön, päiväkoteihin ja kouluihin voi muodostua taudille alttiiden rokottamattomien lasten ryhmiä. Tällaisessa tilanteessa epidemiat ovat mahdollisia.

Kouluterveydenhuollossa tarkistetaan aina, että lapset ovat saaneet rokotteet neuvolassa. Jos lapselta tai nuorelta puuttuu joitakin lapsuusajan rokotuksia, ne voidaan antaa hänelle koulussa. 

Tiedot rokotuksista kirjataan sähköiseen potilastietojärjestelmään, josta huoltaja voi pyytää tiedot nähtäväkseen. Rokotukset merkitään myös lapsuusajan terveyskorttiin tai tarvittaessa kansainväliseen terveyskorttiin.

Rokotusmerkinnässä kerrotaan aina myös se, mihin kohtaan kehoa rokote on pistetty. Tieto on tarpeen, jos aiemmista rokotuksista on seurannut lapselle oireita.

Riskiryhmiin kuuluvat ja riskialueilla oleskelevat ovat oikeutettuja saamaan maksutta tuberkuloosi-, pneumokokki-, influenssa-, puutiaisaivotulehdus- ja hepatiittirokotukset.

Influenssarokotteen saavat imeväisikäiset ja pienet lapset (6 kuukauden ikäisistä 6 vuoden ikäisiin).

Punkin aiheuttamaa puutiaisaivotulehdusta vastaan rokotetaan maksutta kaikki yli 3-vuotiaat, jos he asuvat tai oleskelevat pitkään alueella, joilla puutiaisaivotulehduksen riski on korkea. Tällaisia alueita ovat Ahvenanmaa, Kustavi, Parainen, Preiskari ja Simo, sekä tietyt alueet Kemissä, Kotkassa, Lappeenrannassa ja Lohjanjärvellä.

Hepatiitti A -rokotuksen voivat saada maksutta henkilöt, jotka sairastavat verenvuototautia. Kantasolusiirron saaneet pienet potilaat ovat hoidon jälkeen tavallista alttiimpia monille taudeille. Tämän takia heidän rokottamisensa aloitetaan hoitojen jälkeen uudestaan. Rokotukset ovat maksuttomia.

Rokottamaton lapsi, joka ei kuulu Suomen sosiaaliturvan piiriin, on silti oikeutettu saamaan kansallisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset. Oikeus koskee esimerkiksi turvapaikanhakijalapsia tai Suomessa tilapäisesti asuvia ulkomaalaisia lapsia. Ulkomaalaiselle lapselle voidaan antaa kaikki tarvittavat rokotukset nopeutetussa aikataulussa, jos hänen rokotesuojansa havaitaan lääkärintarkastuksessa puutteelliseksi. 

Tämä verkkosivu on osa Euroopan Your Europe -portaalia. Anna palautetta Euroopan komission palautelomakkeen kautta.Avautuu uuteen ikkunaan.